Vuosi 2020 korjasi Pohjois-Savon muuttoliikettä – Kuopio Suomen kolmanneksi muuttovetovoimaisin kunta
21.01.2021Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Pohjois-Savon väkiluku laski 619 asukkaalla vuonna 2020. Väkiluvun lasku on varsin maltillinen, sillä väestötappio on vuosina 2017–2019 ollut 1051–1366 henkeä.
Viime vuosia pienempi väestötappio selittyy ennen kaikkea maan sisäisen muuttotappion merkittävällä kutistumisella. Pohjois-Savon tappio maan sisäisessä muuttoliikkeessä jäi 64 henkeen, kun tappio on viime vuosina vaihdellut 430–600 hengen välillä. Maan sisäinen muuttotappio pieneni suurimmassa osassa Pohjois-Savon kuntia, ja Vesanto onnistui kääntämään muuttoliikkeensä plussalle. Kuopion muuttovoitto on ennakkotietojen mukaan koko maan suurimpien joukossa.
Lisäksi siirtolaisuuden kautta saatu muuttovoitto kasvoi Pohjois-Savossa aiempiin vuosiin verrattuna. Muuttovoittoa kasvatti maastamuuttojen määrän huomattava lasku. Maahanmuuton myötä Pohjois-Savon kokonaisnettomuutto jäi 464 henkeä voitolliseksi. Maakunnan asukaslukua laski muuttovoitosta huolimatta kuolleiden enemmyys. Kuolleiden määrä ylitti syntyneiden määrän 1 055 hengellä.
Koronavuosi sekoitti suurten kaupunkien muuttoliikettä – Kuopio voittajien joukossa
Koronavuosi muutti kuntien välistä muuttoliikettä koko maassa. Kuopion muuttovoitto kasvoi vuodesta 2019 yli sadalla hengellä, ja Kuopio kohosi Suomen kolmanneksi muuttovetovoimaisimmaksi kunnaksi Tampereen ja Vantaan jälkeen. Sen sijaan Helsingin ja Espoon muuttoliike kääntyi tappiolliseksi, ja Helsingin ja Espoon muuttotappiot olivat koko maan suurimmat, kun kaupungit olivat aiemmin muuttovetovoimaisimpien joukossa.
Kuopio pärjäsi kuntien välisessä muuttoliikkeessä huomattavasti muita Itä- ja Keski-Suomen kaupunkeja paremmin. Kuopion muuttovoitto oli 702 henkeä, kun Jyväskylän oli 394 ja Joensuun 15. Kajaani jäi tappiolle 136 henkeä ja Mikkeli 422. Kuntien välisten tulo- ja lähtömuuttojen määrä kasvoi valtaosassa Suomen suurimmista kaupungeista vuonna 2020. Kuopion muita parempi muuttomenestys näyttäisi perustuvan siihen, että Kuopiossa kasvua oli vain tulomuuttojen määrässä ja useista muista suurista kaupungeista poiketen lähtömuutot Kuopiosta laskivat vuoden takaiseen verrattuna. Jokin Kuopiossa on siis pitänyt vanhoja asukkaita ja vetänyt uusia asukkaita paremmin kuin muissa Itä- ja Keski-Suomen suurissa kaupungeissa sekä useissa muissa Suomen suurissa kaupungeissa. Tarkemmat tiedot muuttaneiden taustoista selviävät kuitenkin vasta Tilastokeskuksen muuttoliiketilastosta, joka julkaistaan keväällä.
Kaupunkien vetovoima heikentyi, mutta muuttoliikkeen suunta ei kääntynyt maaseudulle
Korona ei kääntänyt muuttoliikettä kaupungeista maaseudulle, vaan kaupunki-maaseutu-luokituksen mukaan tarkasteltuna muuttovoittoa saivat vuonna 2020 vain kaupunkimaiset kunnat. Kaupunkimaisten kuntien muuttovoitto laski kuitenkin merkittävästi vuosiin 2018–2019 verrattuna. Vaikka muuttoliikkeen suunta ei kääntynyt kaupungeista pois, on maaseutualueiden tilanteessa havaittavissa kohenemista, sillä maaseutualueiden tappiot pienenivät huomattavasti aiemmista vuosista.
Kuntakokoluokittain yli 100 000 asukkaan kaupunkien saama muuttovoitto laski vuonna 2020 merkittävästi aiempiin vuosiin verrattuna. Vastaavasti pienempien kuntakokoluokkien muuttotappiot pienenivät ja 20 000–50 000 asukkaan kuntakokoluokassa muuttoliike kääntyi aiemmista vuosista poiketen jopa plussalle. Myös kuntakokoluokittainen tarkastelu vahvistaa, että kaupunkialueiden vetovoima vaikuttaisi heikentyneen ainakin väliaikaisesti aiempaan verrattuna, vaikka suuret kaupungit saivatkin yhä valtaosan muuttovoitosta.