Pohjois-Savon edunajamisasiat

Pelastusopiston koulutuksen turvaaminen Kuopiossa

Vastuutahot: Pelastusopisto, Pohjois-Savon liitto, Kuopion kaupunki

Kuopiossa sijaitseva Pelastusopisto on sisäministeriön alainen oppilaitos, joka vastaa pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan ammatillisesta perus- ja täydennyskoulutuksesta sekä normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumisen koulutuksesta. Lisäksi Pelastusopisto vastaa kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntijoiden kouluttamisesta, rekrytoinnista ja lähettämisestä operaatioihin. Koulutustehtävän ohella Pelastusopisto koordinoi pelastustoimen tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Pelastusopisto ylläpitää myös pelastusalan keskuskirjastoa ja tuottaa suren osan alan perusjulkaisuista.

Suurin osa Suomen pelastusalan ammattilaisista koulutetaan Pelastusopistossa Kuopiossa. Lisäksi Helsingin kaupungin ylläpitämä pelastuskoulu on kouluttanut pelastaja- ja alipäällystötutkinnon suorittaneita Helsingin omiin tarpeisiin. Käytännössä myös Helsingin pelastuskoulun opiskelijat ovat suorittaneet osan opinnoistaan Kuopiossa, missä ovat kansallisesti parhaat ja kansainväliset mittapuut täyttävä harjoitusalue erilaisiin pelastus- ja koulutustilanteisiin. Suurin osa Helsingin pelastushenkilöstöstä (pelastaja- ja alipäällystö) sekä koko nykymuotoisen koulutuksen saanut päällystö on kuitenkin suorittanut tutkintonsa Pelastusopistossa Kuopiossa.

Sisäministeri Ohisalon päätöksellä (marraskuu 2021) Helsingin pelastuskoulu sai toistaiseksi voimassa olevan toimiluvan. Tämä muutti edellisen hallituksen sisäministeri Mykkäsen syksyllä 2018 tekemää päätöstä, jolla alan koulutus päätettiin kokonaan keskittää Pelastusopistolle Kuopioon. Samalla Kriisinhallintakeskus (CMC) siirrettiin Helsinkiin.

Pelastusalan koulutusuudistushankkeen loppuraportissa (2022) todetaan, että pelastustoimen koulutuksen järjestäminen jatkossakin Pelastusopistolla on kustannustehokkainta ja resurssien käytön kannalta tarkoituksenmukaisinta. Lähimmän vuosikymmenen aikana toimialalta tulee operatiivisista tehtävistä eläköitymään yli 1300 henkilöä. Tämä sisältää myös päällystöön ja alipäällystöön kuuluvat henkilöt, joiden lisätarve vuosittain on 30–40 henkilöä. Tätä koulutusta annetaan ainoastaan Pelastusopistolla. Hätäkeskuspäivystäjien tarve on suhteessa samanlainen. Nykyisin henkilöstövaje on 45 päivystäjää ja vuotuinen eläkepoistuma on noin 35 henkilöä/vuosi. Tämäkin edellyttää lisää osaajien kouluttamista alalle.

Tarvittavat koulutusresurssit on nimenomaan keskitettävä kustannustehokkuuden ja koulutuksen korkean laadun näkökulmista Pelastusopistolle, eikä niiden hajauttaminen alueellisiin koulutuksiin ole tarkoituksenmukaista.

Biotalouden raaka-aineiden saatavuuden varmistaminen (väylänpito, tukipolitiikka)

Pohjois-Savossa on hyvät edellytykset paikallisten biomassojen paikalliseen ja alueelliseen hyödyntämiseen. Kiertotalouden, resurssitehokkuuden ja aluetalouden näkökulmista tulee tehokkaasti hyödyntää mm. karjatalouden, peltoviljelyn, metsätalouden, teollisuuden ja yhdyskuntien biomassoja kaasun ja kiinteän aineen polttamisen muodossa. Edunajamistehtävänä on varmistaa näiden energialähteiden kuuluminen Suomen energia- ja ilmastopolitiikan keinovalikoimaan sekä aluepolitiikan ja yritysten kehittämisen rahoitusvälineiden piiriin. Venäjän Ukrainassa käymän sodan ja Venäjä-EU-taloussuhteiden katkeamisen seurauksena Suomeen syntyy useita vuosia kestävä energiapula, sekä sähköä että lämmityspolttoaineita koskien. Tämän seurauksena nykyisen ja tulevan hallituksen on energiainvestointien lisäksi voimakkaasti lisättävä perusväylänpidon rahoitusta, koska kotimaasta hankittavan energia-raaka-aineen määrät kasvavat ja vähäliikenteisen tie- ja rataverkon rappeutuminen vaikeuttaa saatavuutta.

Liikenteen biopolttoaineiden sisällyttäminen tulevaisuuden polttoainevalikkoon

Euroopan parlamentti on jo linjannut, ettei vuoden 2035 jälkeen EU:ssa voi myydä polttomoottoriautoja. Kanta ei vielä ole läpäissyt EU:n koko päätöksentekoa. Biopolttoaineita kuten biokaasua ja biodieseliä kannattaa edelleen kehittää mm. Raskaan liikenteen, maatalouden ja teollisuuden ajoneuvojen polttoaineiksi. Kestävät, päästöttömät biopolttoaineet tulee saada säilymään myös henkilöliikenteen energialähteenä, jolloin mm. Maa- ja metsätalouden sivuvirrat saadaan kiertotalouden ja resurssitehokkuuden periaatteiden mukaisesti maksimaaliseen ja ympäristölle ystävälliseen hyötykäyttöön ja tuetaan maamme huoltovarmuutta.

Pohjois-Savon saavutettavuuden parantaminen

Valtatien 9 suunnitteluvalmiuden parantaminen yhteysväleillä Kuopio–Joensuu ja Kuopio–Jyväskylä

Vastuutahot: Pohjois-Savon liitto, Pohjois-Savon ELY-keskus

Vuoden 2021 lopussa valmistuvassa ”Valtatie 9:n kehittämisselvityksessä” priorisoitujen kohteiden toteuttamiseen tähtäävä tiesuunnittelu on välittömästi käynnistettävä. Merkittäviä liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta parantavia valtatien kehittämistarpeita sekä Kuopiosta itään yhteysvälillä Riistavesi – Pohjois-Karjalan maakuntaraja sekä Kuopiosta länteen yhteysvälillä valtatie 5 – Keski-Suomen maakuntaraja. Ysitie yhteysvälillä Kuopio – Jyväskylä kuuluu pääväyläasetuksen palvelutasoluokkaan I ja Kuopio – Joensuu palvelutasoluokkaan II. Valta-tien nykyinen palvelutaso ei vastaa pääväyläasetuksen tasoa.

Kuopion lentoaseman kehittäminen Itä- ja Keski-Suomen päälentoasemana

Yhteydet aamun ja illan kv. liikenteeseen sovitettuina kapasiteetiltaan riittävällä kalustolla

Vastuutaho: Kuopion lentoaseman ydinryhmä (Siilinjärvi, Kuopio, Kauppakamari, Finavia, Pohjois-Savon ELY-keskus, Pohjois-Savon liitto)

Pohjois-Savon liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040:n (hyväksytty 2/2021). Yhtenä toimenpiteenä on esitetty Kuopion lentoaseman kehittämistä koko Itä-Suomen ja Keski-Suomen päälentoasemana. Lentoliikenteen edistämiseksi muodostettu ydinryhmä jatkaa toimintaansa ja mm. käy jatkuvaa vuoropuhelua kaikkien lentoliikennetoimijoiden kanssa. Yhteistoimintakenttänä Kuopiolla on erinomaiset mahdollisuudet kehittyä, koska lentoasemalla on ympärivuorokautinen lennonjohto, pelastustoimi ym., mikä mahdollistaisi myös toimimisen kansainvälisenä Helsinki-Vantaan lentoaseman varakenttänä.

Poikittaisten ratayhteyksien (Siilinjärvi-Viinijärvi, Iisalmi-Ylivieska ja Pieksämäki-Huutokoski-Varkaus-Joensuu) kehittäminen

Väylävirasto on käynnistämässä 2022 mainittujen ratayhteyksien kehittämistä koskevaa selvitystyötä. Näiden ratayhteyksien merkitys Suomen taloudelle ja huoltovarmuudelle on korostunut uudessa geopoliittisessa tilanteessa: Ne tarjoavat useissa Pohjois-Savon kunnissa sijaitseville yrityksille edellytyksiä jatkaa toimintaansa ja kehittää sitä kannattavasti. Pohjois-Savon liitto tukee selvitystyötä ja osallistuu siihen aktiivisesti.