Maahanmuuton kasvu voimakasta Pohjois-Savossa
31.01.2024Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Pohjois-Savon väkiluku kasvoi 487 asukkaalla vuonna 2023. Vuonna 2022 väkiluku laski 674 asukkaalla ja vuonna 2021 kasvoi 98 asukkaalla. Vuosina 2017–2020 väkiluku laski keskimäärin yli 1 100 hengen vuosivauhtia. Viime vuoden kasvua selittää erityisesti maahanmuuton voimakas kasvu.
Pohjois-Savossa syntyvyysluvut ovat alhaisia ja kuolleisuusluvut korkeita. Vuonna 2023 luonnollinen väestönlisäys oli -1 484 henkeä. Vuotta aiemmin luku oli -1 583 henkeä. Pohjois-Savo keräsi kuntien välistä muuttovoittoa 653 henkeä, kun vuotta aiemmin muuttovoittoa oli 21 ja vuonna 2021 707 henkeä. Kuntien välinen nettomuutto oli Kuopion ohella positiivista Vesannolla ja Joroisissa, kaikissa muissa kunnissa se oli negatiivista.
Maahanmuuton kasvu on parin viime vuoden aikana ollut Pohjois-Savossa voimakasta. Vuonna 2023 nettomaahanmuutto oli ennakkotietojen mukaan 2022 henkeä. Vuonna 2022 luku oli 892 henkeä, eli kasvua kertyi 127 %. Vuonna 2021 nettomaahanmuutto oli 581 henkeä ja vuonna 2020 515 henkeä.
Väestönmuutokset seuduittain
Kuopion seutukunnan väkiluku kasvoi 1 485 asukkaalla. Kuopion kaupungin väkiluku kasvoi 1 417 asukkaalla. Vuonna 2022 kasvua oli 1 051 asukasta. Vuonna 2023 väkilukua nosti muualta Suomesta saatu 726 hengen muuttovoitto (vuosi sitten 752). Lisäksi Kuopion väkilukua kasvatti ulkomailta saatu 980 hengen muuttovoitto (vuosi sitten 587). Syntyneitä oli 952 ja kuolleita 1 245. Siilinjärvellä väkiluku kasvoi 68 hengellä, kun vuonna 2022 laskua oli 61 henkeä. Siilinjärven väkiluvun käänsi nousuun nettomaahanmuutto, joka oli vuonna 2023 164 henkeä (vuonna 2022 10 henkeä).
Ylä-Savon väkiluku laski 580 hengellä, mikä on 250 henkeä vähemmän kuin vuosi sitten. Ennakkotietojen mukaan Keiteleellä väkiluku kasvoi 5 hengellä, kun vuonna 2022 laskua oli 66 henkeä. Muissa Ylä-Savon kunnissa kokonaismuutos oli negatiivinen. Väestötappion syinä ovat korkeasta ikärakenteesta johtuva kuolleisuus ja alhainen syntyvyys. Luonnollinen väestökasvu oli –536 henkeä. Kuntien välinen muuttotappio pieneni edelliseen vuoteen verrattuna 56 hengellä. Nettomaahanmuuton kasvu jatkuu Ylä-Savossa vahvana. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 73 %. Vuonna 2022 nettomaahanmuutto liki kaksinkertaistui Ylä-Savossa.
Sisä-Savossa väestö väheni 117 asukkaalla (vuosi sitten -282). Kokonaismuutos oli jokaisessa kunnassa negatiivista, mutta kaikissa kunnissa väestö väheni vähemmän kuin edellisenä vuonna ja Vesannolla laskua oli vain yhden hengen verran. Lisäksi Vesannolla kuntien välinen nettomuutto oli positiivista (22 henkeä). Kaikissa muissa kunnissa kuntien välinen nettomuutto oli tappiollista ja yhteensä Sisä-Savossa oli kuntien välistä muuttotappiota 70 henkeä. Edellisvuonna muuttotappiota kertyi 110 henkeä. Nettomaahanmuutto kasvoi Sisä-Savossa ja oli 149 henkeä. Vuoden 2022 luku oli 29 henkeä.
Koillis-Savon seutukunnan väkiluku laski 194 hengellä, mikä on 43 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin. Väestötappiota nosti muuttotappion kasvu ja syntyneiden vähäinen määrä suhteessa kuolleisiin.
Varkauden seudun väkiluku laski 107 hengellä (vuosi sitten 401 hengellä). Väkiluku laski Varkaudessa ja Leppävirralla, mutta Joroisissa kasvua kertyi 51 henkeä. Joroinen pääsi myös kuntien välisessä nettomuutossa plussan puolelle 18 hengen verran. Varkaudessa ja Leppävirralla muuttotappio edelliseen vuoteen verrattuna kasvoi. Nettomaahanmuutto kasvoi voimakkaasti ja oli 400 henkeä. Edellisenä vuonna luku oli 77 henkeä. Varkauden kaupungin väkiluku laski 41 hengellä (vuosi sitten 214 hengellä).
Koko maan väkiluku kasvoi vuonna 2023 ennakkotietojen mukaan 40 588 asukkaalla (vuonna 2022 15 729 asukkaalla). Maakunnista väkiluku kasvoi Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa, Lapissa ja Ahvenanmaalla. Itä-Suomen maakuntien yhteenlaskettu väestötappio pieneni 668 henkeen (väestötappio vuonna 2022 3 386 henkeä). Syntyneitä oli kuolleita enemmän vain Uudenmaan maakunnassa.
Tutustu maakuntien ja Pohjois-Savon kuntien väestönmuutostilastoihin foreSavo-sivustolla.
Analyysi perustuu Tilastokeskuksen tuottamiin väestönmuutosten ennakkotietoihin. Tilastossa kokonaismuutos koostuu luonnollisesta väestönlisäyksestä, kokonaisnettomuutosta ja mahdollisesta korjaustermistä. Korjaukset ovat enimmäkseen muuttoilmoitusten käsittelyssä tapahtuneiden virheiden jälkikäteen tehtyjä oikaisuja.