Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat: Menestymisen mahdollisuudet taattava koko maassa

06.10.2023

Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien huippukokous pidettiin Helsingissä 5.–6. lokakuuta. Nämä suurimman osan Suomea muodostavat maakunnat odottavat Petteri Orpon hallitukselta johdonmukaisia ja vaikuttavia kehittämistoimenpiteitä koko maahan. Vain näin voidaan varmistaa hallitusohjelmaan kirjattujen turvallisuuden ja huoltovarmuuden tavoitteet.

Keskeisiä ovat Pohjoisen ohjelman ja Itäisen Suomen vision toimenpiteet, joiden riittävä resurssointi on turvattava. Maakuntien omaehtoisen kehittämisen rahoitus (AKKE) on välttämätön osa maakuntien kehittämisrahoitusta ja se tulee sisällyttää valtion budjettiin jatkossakin.

Kokousvieraana olivat hallituksesta elinkeinoministeri Wille Rydman (ps), maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd), kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok) ja puolustusministeri Antti Häkkänen (kok). Europarlamentin jäsen Elsi Katainen (kesk) avasi EU-aluepolitiikan painotuksia ja ajankohtaisia itään ja pohjoiseen liittyviä EU-toimia. Sari Rautio Euroopan alueiden komiteasta kertoi tulevaisuuden koheesiopolitiikasta.

Venäjän ja EU:n taloussuhteiden katkeaminen on iskenyt idän ja pohjoisen kehitykseen ja yritystalouksiin muuta maata vakavammin. Uusien vientimarkkinoiden avaaminen, raaka-ainevirtojen korvaaminen ja talouselämän kuljetusten järjestäminen uudelleen ovat edellyttäneet alueilta suuria ponnistuksia. Myös hallituksen on osoitettava konkreettisia toimenpiteitä vauhdittaakseen uutta kasvua. Esimerkiksi toimivat liikenneyhteydet ja tehokas sähkönsiirtoverkko ovat ensiarvoisen tärkeitä investointien saamiseksi Itä- ja Pohjois-Suomeen.

Infrainvestointeja ei voi kohdistaa pelkästään Etelä- ja Länsi-Suomeen, valtion on taattava kaikille alueille tasapuoliset mahdollisuudet kehittyä ja menestyä. Valtion on osoitettava suunniteltua mittavampi rahoitus vähäliikenteisen tie- ja rataverkon parantamiseen ja rakentamiseen Itä- ja Pohjois-Suomeen. Suomen talouden, huoltovarmuuden ja turvallisuuden näkökulmasta tärkeimpiä suuntia tulevaisuudessa ovat Pohjois-Ruotsi ja Pohjois-Norja, joten yhteyksien parantamisessa ei pidä viivytellä.

EU:n alue- ja rakennepolitiikan tarkoituksena on tasata alueiden välisiä kehityseroja. Harva asutus, pitkät välimatkat ja kylmä ilmasto ovat edelleen Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisen haittoja ja tämä on tärkein kriteeri koko Suomen saamalle EU-rahoitukselle. Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat muistuttavat, että on kansallisen edun mukaista pitää tästä kiinni myös vuonna 2028 alkavalla rahoituskaudella.

Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien huippukokouksen kannanotto liitteenä.

Lisätietoja antavat:
Pentti Mäkinen, Etelä-Savon maakuntajohtaja P. 050 500 2584
Etelä-Savo on Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien neuvottelukunnan puheenjohtajamaakunta v. 2023
Satu Vehreävesa, Pohjois-Savon vs. maakuntajohtaja P. 044 714 2648
Markus Hirvonen, Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja P. 050 357 7739
Jyrki Kaiponen, Keski-Pohjanmaan maakuntajohtaja P. 040 140 8995
Pentti Malinen, Kainuun maakuntajohtaja P. 044 797 0197
Mika Riipi, Lapin maakuntajohtaja P. 044 767 4200
Jussi Rämet, Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja P. 040 586 3877

Liitteet

kannanotto061023 Lataa tiedostoLataa
Aihealueet aluekehittäminenedunajaminenkannanottoyhteistyö Jaa artikkeli
/media/8-yhteystiedot/henkiloston-yhteystiedot-sivu/henkilosto/vehreavesasatu4_400x400px.jpg

Tietoa. Taitoa. Tekoja.

Satu Vehreävesa |Aluekehitysjohtaja
+358447142648 satu.vehreavesa@pohjois-savo.fi