Maakuntahallituksen päätöstiedote 25.4.2023

Sopimus Itä-Suomen neuvottelukunnasta ja jäsenten ja varajäsenten nimeäminen (55 §)

Itä-Suomen maakuntien (Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Kainuu, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo) yhteistyö on järjestetty sopimuksella Itä-Suomen neuvottelukunnasta. Sopimuksen viimeisin teksti on hyväksytty neuvottelukunnassa Pohjois-Karjalan puheenjohtajakaudella joulukuussa 2021.

Joulukuussa 2021 hyväksytyn sopimuksen ja uuden toimikauden käynnistymisen jälkeen on tullut esille tarve muuttaa sopimusta neuvottelukunnan jäsenten nimittämisperusteen osalta. Ainoa muutos nykyiseen sopimukseen on se, että Itä-Suomen neuvottelukuntaan nimetään jäseniksi nykyisten jäsenten lisäksi kunkin maakuntavaltuuston puheenjohtajisto ja heille henkilökohtaiset varajäsenet.

Maakuntahallitus päättää hyväksyä muutetun sopimuksen Itä-Suomen neuvottelukunnasta. Maakuntahallitus nimeää Itä-Suomen neuvottelukuntaan jäseniksi sopimuksen mukaan asemansa perusteella maakuntavaltuuston puheenjohtaja Markku Eestilän, I varapuheenjohtaja Tuula Väätäisen ja II varapuheenjohtaja Riikka Pirkkalaisen sekä heille henkilökohtaiset varajäsenet.

Lausunto Keski-Suomen maakuntakaavaehdotuksesta (56 §)

Keski-Suomen liitto pyytää lausuntoa Keski-Suomen maakuntakaavan 2040 viranomaisehdotuksesta. Maakuntakaavassa käsitellään seudullisesti merkittävää tuulivoiman tuotantoa, hyvinvoinnin aluerakennetta ja liikennettä. Näiden teemojen osalta se täydentää ja muuttaa voimassa olevaa Keski-Suomen maakuntakaavaa.

Keski-Suomen maakuntakaavan ratkaisut perustuvat huolellisesti laadittuihin, monipuolisiin selvityksiin. Tuulivoiman osalta on selvitetty erilaiset luontoon ja maisemaan liittyvät vaikutukset aina natura-arviointia myöten. Lisäksi on selvitetty sähkönsiirtoon ja tuulivoimarakentamisen hyväksyttävyyteen vaikuttavia asioita. Keski-Suomen maakuntakaavan tuulivoimarakentamista ohjaava ratkaisu ennakoi kokonaiskorkeudeltaan 350-metrisien voimaloiden rakentamista. Seudullisesti merkittävän tuulivoimatuotannon alaraja Keski-Suomessa on 10 voimalan kokonaisuus, joten seudullisen kokoluokan tuulivoimatuotanto vaatii vähintään 10 km2 alueen.

Keski-Suomen maakuntakaavan viranomaisehdotuksessa on osoitettu 19 tuulivoimatuotantoon soveltuvaa aluetta. Yhteisvaikutukset Pohjois-Savon suuntaan ovat vähäiset, sillä itäisimmät tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet sijoittuvat yli 20 km:n päähän maakuntien rajalta. Toisin kuin Pohjois-Savon maakuntakaavaehdotuksessa, Keski-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon maakuntien rajalle sijoittuvaa Kangasjärven tuulivoima-aluetta ei ole osoitettu tässä kaavaehdotuksessa.

Liikenteen ratkaisuissa Keski-Suomen maakuntakaavaehdotus osoittaa valtateiden 9 ja 4 tulevaisuuden kehittämistarpeet. Eurovelo -pyöräilyreitistö osoitetaan yhteystarvemerkinnällä ja se liittyy niin liikenteen kuin hyvinvoinnin aluerakenteen teemaan. Valtatietä 4 koskevan Kirri-Tikkakoski (Vehniä) -hankkeen valmistumisen myötä merkinnät päivitetään ajantasaisiksi. Valtatie 9 uusi moottoritieosuus Jyväskylän itäpuolella Kanavuori-Lievestuore -välillä parantaa osaltaan Kuopio-Jyväskylä -välin likenteen sujuvuutta.

Keski-Suomessa viherrakenteen kokonaisuus hahmotetaan strategisena hyvinvointiin liittyviä tavoitteita tukevana osana hyvinvoinnin aluerakennetta. Kokonaisuus tukee myös Jyväskylän seudun MAL-työssä selvitettävää seudullista viherrakennetta. Maakuntakaavaehdotuksessa tunnistetaan myös ylimaakunnallinen viherrakenteen jatkuvuus. Esim. Etelä-Konneveden kansallispuiston lähialue on tunnistettu selvityksessä "arvokkaaksi luontokohteiden keskittymäksi" ja voimassa olevassa Keski-Suomen maakuntakaavassa (ts. kaavayhdistelmässä) se on osoitettu matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueena. Pohjois-Savon maakuntakaavaehdotuksessa kansallispuiston lähialue osoitetaan luonnon ydinalueen merkinnällä.

Pohjois-Savon liitto toteaa lausuntonaan, ettei sillä ole huomautettavaa Keski-Suomen maakuntakaavaehdotukseen.

Lausunto valtakunnallisesti merkittävien arkeologisten kohteiden inventoinnista, Pohjois-Savo (57 §)

Museovirasto pyytää lausuntopalvelu.fi:ssä lausuntoja valtakunnallisesti merkittävien arkeologisten kohteiden (VARK) inventoinnista.

Valtakunnallisesti merkittävien arkeologisten kohteiden inventontihanke on käynnistynyt vuonna 2018. Inventoinnilla pyritään varmistamaan valtakunnallisesti merkittävien arkeologisten kohteiden ja niiden muodostamien alueiden valintaperusteissa esitettyjen arvojen huomioiminen. Tämä on tarpeen, jotta alueiden ominaisluonne ja erityispiirteet voidaan tuoda esiin ja säilyttää kaavoituksessa sekä muussa maankäytön suunnittelussa. Inventoinnissa on arvioitu muinaismuistolain (295/1963) rauhoittamat kiinteät muinaisjäännökset ja muut arkeologiset kulttuuriperintökohteet. Tavoitteena on ollut tunnistaa nykyisten tietojen pohjalta ne arkeologiset kohteet, jotka kuvaavat mahdollisimman kattavasti Suomen menneisyyttä alueellisesti, ajallisesti ja temaattisesti.

Pohjois-Savosta valtakunnallisesti merkittäviksi arkeologisisksi kohteiksi esitetään yhteensä 48 kohdetta, jotka liittyvät 40 alueeseen. Pohjois-Savon VARK-kohteet jakautuvat alueen kuntiin siten, että Vesantoa lukuunottamassa kaikissa Pohjois-Savon kunnissa on 1-10 kohdetta. Iisalmi: Jysmä ja Koljonvirran taistelupaikka; Joroinen: Kanava; Kaavi: Telkänmäen kaski 1; Keitele: Hamulanniemen sotilastorppa; Kiuruvesi: Paljakka; Kuopio: Helvetinhaudanpuro, Kallaveden varhaismetallikautiset muinaisjäännökset, Kissakosken ruukki, Likosaari Hyttikangas, Mustalähde, Piispanpuisto, Pirunkellari, Pisa, Pisavuori E ja Puuronsilmän pyyntikuopat; Lapinlahti: Näätähiekka; Leppävirta: Riihilahti ja Ristolan karsikkokallio; Pielavesi: Kemilä ja Meijerinkangas; Rautalampi: Hämeenniemi, Kangasniemi, Oikarinlampi ja Toussunlinna; Rautavaara: Lapinjärvi Hyttikangas, Tiilikan Rajakivi ja Tiilikka Kalmoniemi; Siilinjärvi: Kallaveden varhaismetallikautiset muinaisjäännökset ja Toivala Hanhimäki; Sonkajärvi: Jyrkkäkosken ruukki; Suonenjoki: Saunavirta; Tervo: Kuoliosaaari, Pekkalanlahti 2 ja Vallikangas; Tuusniemi: Honkakankaan VARK-alue ja Ohtaansalmi; Varkaus: Varkausmäki sekä Vieremä: Koivumäki ja Lehmimäki.

Valtakunnallisiksi arvotetut kohteet edustavat kattavasti Pohjois-Savon asutuksen vaiheita ja elinkeinojen kehitystä. Ne kertovat myös historiallisen ajan tapahtumista kuten esim. Varkausmäen tilapäinen hautausmaa, jonne haudattiin1860-luvun nälkävuosina nälkään kuolleita Taipaleen kanavan rakennustyömaan työntekijöitä ja kerjäläistä. Arkeologisten kohteiden valtakunnallinen merkittävyys liittyy usein konkreettisesti historiallisiin rajankäynteihin kuten Täyssinän rauhan rajaan Ohtaansalmessa ja Tiilikkajärvellä.

Pohjois-Savon liitto laatii parhaillaan maakuntakaavaa 2040, sen 2. vaihetta, jossa käsitellään myös arkeologinen kulttuuriperintö. VARK-listan kohteet sisältyvät parhaillaan kuultavana olevaan kaavan viranomaisehdotukseen. Pohjois-Savon liitolla ei ole huomautettavaa esitettyyn valtakunnallisesti merkittävien arkeologisten kohteiden luetteloon.

Esityslista ja pöytäkirjat ovat luettavissa kokonaisuudessaan liiton julkaisujärjestelmässä.