Tilanne- ja kehityskuva 2025

1. Väestönkehitys 

Ennakkotietojen mukaan Pohjois-Savon väkiluku kasvoi tammi-lokakuussa vuonna 2024, mutta kasvu on pääasiassa nettomaahanmuuton (1 650 henkeä) ansiota. Kuntien välinen nettomuutto muualta Suomesta matalaa, mutta kokonaisuudessaan positiivisen puolella (48 henkeä).

• Tilastokeskuksen uusimmassa vuoden 2024 väestöennusteessa Pohjois-Savon väkiluvun ennustetaan kasvavan 0,3 % vuoteen 2045 mennessä.
• Väestönkasvu ja positiivinen muuttoliike koskettavat pääasiassa Kuopion seutua, muilla seuduilla väestö ei kasva ja muuttoliike on suuntautunut poispäin.

Syntyvyys on edelleen erittäin matalalla, mutta kuolleisuus hieman vähentynyt vuoden takaiseen verrattuna, luonnollinen väestönlisäys -1 040 henkeä.

• Alhainen syntyvyys ja väestön ikääntyminen laskevat työvoiman tarjontaa ja nostavat vanhushuoltosuhdetta.

Tärkeää on työikäisen väestön houkutteleminen Pohjois-Savoon ja sen pitäminen täällä.

• Opiskelijoiden ja kansainvälisten osaajien työllistymiseen täytyy panostaa, yksi keino olisi harjoittelupaikkojen lisääminen.

2. Kestävä elinvoima ja investoinnit

Pohjois-Savon elinkeinoelämän vahvuuksia ovat monialaisuus ja eri seutukuntien kansainväliset vientiyritykset. Kuopion alueen kauppakamarin tekemän selvityksen mukaan maakunnan yritysten investointipotentiaali on 13,1 MRD € v. 2035 mennessä, suurimmat investointisuunnitelmat vuosille 2024–2030.

• Kauppakamarin selvityksen mukaan myös maakunnan yritysten TKI-investoinnit ovat 1,15 MRD € v:een  2035 mennessä, alueella on tunnistettu toimia, joilla TKI-menojen osuutta BKT:stä voidaan kasvattaa kohti valtakunnallista 4 % tavoitetta.

Suurimmat uusiutuvan energian uudet investoinnit ja vihreän siirtymän hankkeet liittyvät biokaasun tuotantoon, tuulivoimaan ja aurinkovoimaan, selvitysten mukaan investointipotentiaali noin 4,1 MRD €.

• Ylä-Savoon suunnitteilla biokaasulaitosten keskittymä, lisäksi Pohjois-Savoon on suunnitteilla noin 20 uutta tuulivoima-aluetta ja yli 20 teollisen kokoluokan aurinkovoimalaa, vedyntuotannon potentiaalia selvitetään.

Alkuvuonna 2024 Pohjois-Savon yritysten liikevaihto laski 3,7 % ja vienti laski 11,1 %, palkkasumma kasvoi 1,6 %.

Liikevaihdon lasku ei poikkea koko maan yleisestä talouskehityksestä, vaikka Pohjois-Savossa liikevaihto laski lähes kaikilla toimialoilla enemmän verrattuna koko maan vastaavien toimialojen liikevaihdon muutokseen.

• Viennin laskuun vaikuttaa erityisesti metsäteollisuuden ja rakentamisen heikko suhdanne.

Työmarkkinoiden suurimmat haasteet liittyvät osaavan työvoiman saatavuuteen (kohtaanto-ongelma).

3. Hyvinvoiva väestö ja yhteisöt

Pohjoissavolaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä osallisuuden vahvistamisessa on parannettavaa.

Pohjois-Savossa kokonaissairastavuus on maan korkein, mikä selittyy mielenterveys- sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien korkealla ilmaantuvuudella.

• Työkyvyttömyys on toisiksi suurta maakuntien vertailussa ja siihen vaikuttavat mm. työttömyys, taloudellinen tilanne ja koulutustaso sekä terveyspalvelujen saatavuus.

Osallisuutta tunnetaan jonkin verran enemmän kuin muissa maakunnissa, mutta toisaalta yksinäisyys on lisääntynyt.

Lapset, nuoret ja aikuiset liikkuvat enemmän kuin aikaisemmin ja nuorten raittius on lisääntynyt, mutta ravitsemus ja uudet nikotiinituotteet herättävät huolta.

Tärkeää on terveyttä edistävien toimien toteuttaminen ja resurssien lisääminen sekä palveluihin että tutkimustyöhön.

4. Vetovoimainen elinympäristö ja monimuotoinen luonto

Aluerakenne ja saavutettavuus

Pohjois-Savon aluerakenteen ydin muodostuu kolmen kaupunkiseudun – Iisalmen, Kuopio-Siilinjärven ja Varkauden – nauhamaisesta rakenteesta valtatie 5:n ympärillä.

Liikenneverkkojen kehittäminen on jäänyt koko Itä-Suomessa jälkeen Länsi- ja Etelä-Suomeen verrattuna, kriittistä korjausvelkaa rata- ja tieinfran päällysteiden ja rakenteiden lisäksi silloissa.

• Kiireisimmät parantamis- ja kehittämistarpeet ovat Savon radalla ja poikittaisradoilla sekä valtateillä 5 ja 9.

Muuta maata heikommat liikenneverkot ja niiden huonontuva käytettävyys heikentävät paitsi henkilöliikenteen sujuvuutta, mutta myös elinkeinoelämän toiminnan edellytyksiä ja huoltovarmuutta.

Myös kiinteän laajakaistan saavutettavuus (72 %) oli vuonna 2023 heikompi koko maan tasoon (83 %) verrattuna.

• Toimintavarmat ja nopeat tietoliikenneyhteydet ovat yhä tärkeämpi elin- ja vetovoimatekijä, kehittämiseen tarvitaan julkista tukea.

Ilmastonmuutos ja ympäristö

Pohjois-Savon ELY-keskus koordinoi hankkeissaan ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman ja luonnon monimuotoisuusohjelman laadintaa.

Pohjois-Savon alueen kasvihuonekaasupäästöt ovat viime vuosina olleet lievässä laskussa ja kokonaispäästöt ovat laskeneet 43 % (v. 2007–2022), mutta ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi päästöjä täytyy silti edelleen vähentää.

Uusiutuvan energian osuus primäärienergiankulutuksesta oli 54 % v. 2020, turpeen käyttö on vähentynyt.

• Lisääntyvä puuperäisten polttoaineiden käyttö voi aiheuttaa haasteita metsien kestävälle käytölle.

Metsien vuosikasvu on naapurimaakuntia suurempaa, mutta myös hakkuumäärät ovat suuria; joka vuosi ollaan lähellä tilannetta, jossa metsää hakataan enemmän kuin se kasvaa.

Metsien suojeltu pinta-ala on naapurimaakuntia pienempi, mutta yksityismailla metsien vapaaehtoisen Metso-suojelun osalta on saavutettu v. 2025 päättyvän kauden tavoitteet; maakunnassa olisi enemmänkin halukkuutta suojeluun, mutta valtion suojelurahoitus ohjataan Etelä-Suomeen.

Kehityskuva on lähivuosina haastava; tärkeää on luonnon monimuotoisuuden, ilmastotyön ja luonnonvarojen kestävän käytön tiivis nivominen yhteen.