Tilanne- ja kehityskuva 2026

^{Sisältö tarkistettu 9.1.2026}

1. Väestönkehitys 

Ennakkotietojen mukaan Pohjois-Savon väkiluku laski hieman tammi-heinäkuussa 2025 (-502 henkeä).

• Luonnollinen väestönlisäys -761 henkeä.
• Vuoden 2024 aikana väkiluku kasvoi 625 hengellä.
• Väestönkasvu ja positiivinen muuttoliike koskettavat pääasiassa Kuopion seutua, muilla seuduilla väestö ei juuri kasva, ja muuttoliike on suuntautunut poispäin.
• Alhainen syntyvyys ja väestön ikääntyminen laskevat työvoiman tarjontaa ja nostavat vanhushuoltosuhdetta.
• Tärkeää on työikäisen väestön houkutteleminen Pohjois-Savoon ja sen pitäminen täällä.

Tilastokeskuksen uusimmassa vuoden 2024 väestöennusteessa Pohjois-Savon väkiluvun ennustetaan kasvavan 0,3 % vuoteen 2045 mennessä.

• Väestötavoitteen toteutuminen edellyttää, että kokonaisnettomuutto olisi vuositasolla reilu 1 500 henkilöä vuodessa.
• Väestötavoitteen saavuttamiseksi on tärkeää panostaa koulutustarjontaan, maahanmuuton edistämiseen ja alueellisten työmarkkinoiden toimivuuteen.
• Opiskelijoiden ja kansainvälisten osaajien työllistymiseen täytyy panostaa, yksi keino olisi harjoittelupaikkojen lisääminen.

2. Kestävä elinvoima ja investoinnit

• Pohjois-Savon elinkeinoelämän vahvuuksia ovat monialaisuus ja eri seutukuntien kansainväliset vientiyritykset.
• Kuopion alueen kauppakamarin tekemän selvityksen mukaan maakunnan yritysten investointipotentiaali on 13,1 MRD € v. 2035 mennessä, suurimmat investointisuunnitelmat vuosille 2024–2030.
  • Kauppakamarin selvityksen mukaan myös maakunnan yritysten TKI-investoinnit ovat 1,15 MRD € v:een 2035 mennessä. Alueella on tunnistettu toimia, joilla TKI-menojen osuutta BKT:stä voidaan kasvattaa kohti valtakunnallista 4 % tavoitetta.
• Suurimmat uusiutuvan energian uudet investoinnit ja vihreän siirtymän hankkeet liittyvät biokaasun tuotantoon, tuulivoimaan ja aurinkovoimaan, selvitysten mukaan investointipotentiaali noin 4,1 MRD €.
  • Ylä-Savoon on suunnitteilla biokaasulaitosten keskittymä, lisäksi Pohjois-Savoon on suunnitteilla noin 20 uutta tuulivoima-aluetta ja yli 20 teollisen kokoluokan aurinkovoimalaa, vedyntuotannon potentiaalia selvitetään.
• Valtakunnallisessa PK-barometrissä Pohjois-Savo sai syksyllä 2025 maan parhaat tulokset: Alueen pk-yrittäjien yleiset suhdannenäkymät ovat lähialueita ja valtakunnallista keskitasoa selvästi paremmat. Myös odotukset työllisyyden, liikevaihdon, kannattavuuden ja investointien arvon kehityksen osalta ovat keskimääräistä positiivisemmat.
• Maakunnan aluetalous taantui vuonna 2024 jo toista vuotta. Yritysten liikevaihto laski -2,4 % (edellisenä vuonna -3,6 %, vuosien 2021 ja 2022 vahvan kasvun jälkeen). Vienti laski -8,0 % (edellisenä vuonna -13,5 %). Palkkasumma puolestaan kasvoi 1,7 % (edellisenä vuonna +3,8 %).
  • Vienti kasvoi vain kolmella toimialalla; terveysteknologian (47,8 %), elintarvikkeiden (4,0 %) ja sahatavaran vienti (6,4 %). Edellisenä vuonna kasvua oli metalliteollisuuden (5,8 %) ja energiateknologian (10,2 %) viennissä.
• Työttömyys jatkoi kasvuaan: Syyskuussa 2025 työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta Pohjois-Savossa oli 11,4 %, mikä on 1,2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin viime vuonna.
  • Nuorisotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys kasvussa
  • Alkaneita työttömyysjaksoja kuitenkin 15 % vähemmän ja lomautettuja 30 % vähemmän kuin vuosi sitten

3. Hyvinvoiva väestö ja yhteisöt

• Pohjoissavolaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä osallisuuden vahvistamisessa on parannettavaa.
• Pohjois-Savossa kokonaissairastavuus on maan korkein, mikä selittyy mielenterveys- sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien korkealla ilmaantuvuudella.
• Työkyvyttömyys on toiseksi suurinta maakuntien vertailussa.
• Nuorten raittius on lisääntynyt, mutta ravitsemus ja uudet nikotiinituotteet herättävät huolta.
• Tärkeää on terveyttä edistävien toimien toteuttaminen ja resurssien lisääminen sekä palveluihin että tutkimustyöhön.

4. Vetovoimainen elinympäristö ja monimuotoinen luonto

Aluerakenne ja saavutettavuus

• Pohjois-Savon aluerakenteen ydin muodostuu kolmen kaupunkiseudun – Iisalmen, Kuopio-Siilinjärven ja Varkauden – nauhamaisesta rakenteesta valtatie 5:n ympärillä.
• Liikenneverkkojen kehittäminen on jäänyt koko Itä-Suomessa jälkeen Länsi- ja Etelä-Suomeen verrattuna, kriittistä korjausvelkaa rata- ja tieinfran päällysteiden ja rakenteiden lisäksi silloissa.
  • Kiireisimmät parantamis- ja kehittämistarpeet ovat Savon radalla ja poikittaisradoilla sekä valtateillä 5 ja 9.
• Muuta maata heikommat liikenneverkot ja niiden huonontuva käytettävyys heikentävät paitsi henkilöliikenteen sujuvuutta, myös elinkeinoelämän toiminnan edellytyksiä ja huoltovarmuutta.
• Myös kiinteän laajakaistan saatavuus (67 %) oli syyskuussa 2024 heikompi koko maan tasoon (84 %) verrattuna.
  • Toimintavarmat ja nopeat tietoliikenneyhteydet ovat yhä tärkeämpi elin- ja vetovoimatekijä, kehittämiseen tarvitaan julkista tukea.

Ilmastonmuutos ja ympäristö

• Itä-Suomen elinvoimakeskus (ent. Pohjois-Savon ELY-keskus) koordinoi hankkeissaan ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman ja luonnon monimuotoisuusohjelman laadintaa.
• Pohjois-Savon alueen kasvihuonekaasupäästöt ovat viime vuosina olleet lievässä laskussa ja kokonaispäästöt ovat laskeneet 35 % (v. 2005–2023), mutta ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi päästöjä täytyy silti edelleen vähentää.
• Uusiutuvan energian osuus primäärienergiankulutuksesta oli 54 % v. 2022, turpeen käyttö on vähentynyt.
  • Lisääntyvä puuperäisten polttoaineiden käyttö voi aiheuttaa haasteita metsien kestävälle käytölle.
• Metsien vuosikasvu on naapurimaakuntia suurempaa, mutta myös hakkuumäärät ovat suuria → joka vuosi ollaan lähellä tilannetta, jossa metsää hakataan enemmän kuin se kasvaa.
• Metsien suojeltu pinta-ala on naapurimaakuntia pienempi, mutta yksityismailla metsien vapaaehtoisen Metso-suojelun osalta on saavutettu v. 2025 päättyvän kauden tavoitteet → maakunnassa olisi enemmänkin halukkuutta suojeluun, mutta valtion suojelurahoitus ohjataan Etelä-Suomeen.
• Kehityskuva on lähivuosina haastava; tärkeää on luonnon monimuotoisuuden, ilmastotyön ja luonnonvarojen kestävän käytön tiivis nivominen yhteen.