Koheesiopolitiikan väliarviointi tarjoaa kurkistuksen lähestyvään EU:n aluepolitiikkauudistukseen

Euroopan komissio ehdotti 1. huhtikuuta kesken ohjelmakauden 2021–2027 koheesiopolitiikan merkittävää muuttamista. Kyseessä ei ollut ajankohdasta huolimatta mikään aprillipila, vaan huomattava suunnanmuutos EU:n suurimmassa investointipolitiikassa, joka 30-vuotisen EU-jäsenyytemme aikana on tullut meille tutuksi.

Koheesiopolitiikkaa on soimattu hidasliikkeisyydestään. Kun ohjelmakauden viidettä vuotta on takana jo kolmannes, on koheesiopolitiikan toimeenpanotahtia kuvaava välimaksupyyntötaso vasta 4,9 % jäsenmaille allokoidusta rahoituksesta. Samaan aikaan EU:n toimintaympäristö on muuttunut todella rajusti – lähinnä huonompaan suuntaan – ohjelmien laatimisajankohdasta 2019–2021, mikä vaatii toimenpiteitä.

Komissio näkee yhdistelmässä tilaisuuden käyttää niukkojen budjettien aikoina harvinaisia sitomattomia rahoja kiireellisten investointitarpeiden taklaamiseen. Komissio tarjoaa jäsenmaille ja alueille merkittäviä kannustimia siirtää koheesiovarojaan viidelle polttavalle prioriteetille: puolustus, kilpailukyky, vesiresilienssi, asuminen ja energiasiirtymä. Samalla komissio katsoo modernisoivansa politiikkaa lähestyvää rahoituskehysuudistusta pohjustaen.

Suomelle huomionarvoista on komission painotus EU:n itärajalla Venäjän hyökkäyksen vaikutuksia kärsivien EU-alueiden tukemiseen. Vaikka nyt ehdotetut toimet, kuten korotetut ennakkomaksu- ja EU-osarahoitustasot, eivät liene itäisen Suomen näkökulmasta niitä kipeimmin kaivattuja, on strategisesti tärkeää huomata, miten korkealle komission työlistalla itäraja on saatu puskettua. Olisi tutkittava perusteellisesti, tarjoaisiko väliarviointi tilaisuuden jonkin merkityksellisen kehittämiskokonaisuuden edistämiseen. Ennen kaikkea teeman poliittinen liike-energia on hyödynnettävä asianmukaisen ratkaisun saavuttamiseksi tulevassa rahoituskehyksessä.

Paketissa on nähtävissä viitteitä tulevaisuuden EU:n aluepolitiikasta

Heinäkuussa lähestyvässä rahoituskehysuudistuksessa koheesiopolitiikkaan kohdistuu suuri uudistuspaine, kun komissio tavoittelee yksinkertaisempaa, joustavampaa, kohdennetumpaa, vaikuttavampaa, ja EU:n painopisteet toteuttavaa budjettia.

Koheesiopolitiikkaa kaavaillaan komissiossa nykyisten alueellisten ohjelmien sijaan osaksi yhtä kansallista investointien ja rakenneuudistusten kokonaissuunnitelmaa, johon sisältyisi alue- ja rakennepolitiikan lisäksi muita politiikkasektoreita, kuten sisäinen turvallisuus ja mahdollisesti jopa yhteinen maatalouspolitiikka.

Käsillä olevan väliarvioinnin ehdotuksiin on syytä perehtyä huolella. Niissä voidaan nähdä esimakua komission politiikan tulevaisuudelle ilmoittamista kehityssuunnista.

Komissio pyrkii osoittamaan koheesiopolitiikan joustavuuden muuttuviin strategisiin haasteisiin ja EU:n painopisteisiin vastaamisessa. Joustavuuden lisäämiseksi tulevalla ohjelmakaudella on suuri paine olla lukitsematta ohjelmavaroja perinteiseen tapaan alusta asti koko kaudeksi. Tämä mahdollistaisi nyt käynnissä olevan tapaisen painopisteiden merkittävän uudelleentarkastelun kesken ohjelmakauden.

Kohtuuhintaisen asumisen tuleminen voimakkaasti EU:n asialistalle voi tuntua suomalaisittain vieraalta. Silti on epätodennäköistä, että painopiste katoaa mihinkään ennen kesän rahoituskehysehdotuksia. Myös muiden välitarkastuksen temaattisten prioriteettien voi olettaa pysyvät pinnalla kesään asti.

Aikakauden muutos on havaittavissa yritystukien osalta. Komissio argumentoi voimakkaasti, miksi koheesiopolitiikassa pitäisi keskittyä suuryritysten tukemiseen. Nykyistä, laajan pk-yritysten joukon tukemiseen perustuvaa, yritystukipolitiikkaa kritisoidaan vaikuttavuuden puutteesta. On pohdittava millä reunaehdoilla tällainen eurooppalainen ’teollisuuspolitiikka’ voi aidosti edistää aluekehitystä.

Kotimaisittain itärajan erityistä tukea tarvitsevien alueiden osalta huomio kiinnittyy siihen, että komissio on nyt ehdotuksissaan määritellyt alueen NUTS2-tasolla. Näin ollen Suomessa fokuksessa olisivat Itä- ja Pohjois-Suomi ja Etelä-Suomi kokonaisuudessaan. Kansallisen suunnitelman mallia on kritisoitu mm. Euroopan parlamentin ja alueiden suunnalta. Nyt on oikea aika muillekin sidosryhmille antaa panoksensa tulevan koheesiopolitiikan muotoutumiseen. Komissiolla on vielä 6. toukokuuta asti auki asiasta myös julkinen kuuleminen.

Lähiviikkojen tiukat väännöt komission Berlaymont-päämajassa ratkaisevat, mihin asentoon komission ehdotus asettuu. Tämän jälkeen jäsenmaat ja MEP:it aloittavat monivuotiset neuvottelut paketista.

Janne Uusivirta
Erityisasiantuntija, alue- ja rakennepolitiikka
Suomen pysyvä edustusto Euroopan Unionissa