Kuusen taimet stressitestissä Ilmastokestävät ja hiiltä sitovat taimet -hankkeessa

Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa huolta, kuinka puut selviävät kuumemmissa kesissä. Kuusen taimia tutkittiin Luonnonvarakeskuksen stressitestikentällä, jossa sekä taimien maanpäällistä osaa että juuristoa lämmitetään. Tulosten perusteella kuusen taimet menestyvät hyvin kesälämpötilan noustessa kahden tai viiden asteen verran. Lämpötilan nousu lisää kuitenkin maaperästä vapautuvan hiilidioksidin määrää. Hankkeen tulosten mukaan kasvuturve on teknisesti mahdollista korvata muilla raaka-aineilla taimien laadun kärsimättä, mutta osa kokeilluista korvaavista kasvualustoista ei sovellu metsätaimituotantoon.

Liika kosteus haittaa taimia

Vuosina 2023–2025 Luonnonvarakeskuksen Suonenjoen toimipaikan stressitestikentällä tehdyssä kolmessa erillisessä kokeessa tutkittiin tuotantohistorialtaan ja perimältään erilaisten kuusen paakkutaimien vastetta kohotettuun kasvukauden aikaiseen lämpötilaan ja lisäkasteluun. Ilmaston muuttuessa oletetaan paitsi lämpötilan nousevan, myös sadannan lisääntyvän. Useimmat taimierät hyötyivät kohetusta lämpötilasta ja taimet kasvoivat verrokkeja enemmän. Osa taimieristä kasvoi lämpötilasta riippumatta samalla tavalla ja muutamassa taimierässä versojen kasvu hiukan pieneni. Taimien kuolleisuuteen tai kuntoon lämpötilan nosto ei vaikuttanut. Tulokset ovat metsänviljelijän näkökulmasta huojentavia.

Sen sijaan taimien lisäkastelu heikensi useita mitattuja ominaisuuksia. Osa liikaa vettä saaneiden taimierien kuusista kasvoi vähemmän, niiden neulaset olivat kellertävämpiä tai niiden silmut puhkesivat altistusta seuraavana keväänä vallitsevassa sadannassa kasvaneita taimia myöhemmin.

Voidaanko kasvuturve korvata?

Turpeen nosto aiheuttaa ilmasto- ja vesistöpäästöjä, vaikka metsätaimituotannossa tarvittava kasvuturvemäärä ei olekaan suurensuuri. Turpeella on useita taimien terveyden ja kasvatuksen sujuvuuden kannalta hyviä ominaisuuksia, joten on tarve selvittää, onnistuuko metsäpuiden taimien kasvatus vaihtoehtoisissa kasvualustoissa. Hankkeessa toteutettiin ensimmäinen tuotantomittakaavan kuusen taimien kasvatuskokeilu. Testissä olivat turpeen lisäksi rahkasammal, puukuitu ja karjanlannan biokaasutuotannosta ylijäävä mädätejäännös, sekä näiden seoksia. Kontrollina toimineen turpeen lisäksi vertailukelpoisia määriä myyntikelpoisia taimia voitiin tuottaa viidessä muussakin kasvualustassa. Kaksi kokeilluista kasvualustaratkaisuista ei tuottanut kelvollisia taimia.

Stressitestikentälle istutettiin taimitarhalla lupaavilta vaikuttavien kasvualustojen taimet. Yhdessä kokeellisessa kasvualustatyypissä kasvatetut taimet jäivät tavallisessa kasvuturpeessa kasvatettuja sekä neljässä muussa vaihtoehtoisessa alustassa kasvatettuja taimia pienemmiksi istutuskesänä. Sama taimierä kärsi myös kohotetusta lämpötilasta ja lisäkastelusta.

Turvetta kasvualustana korvaavat raaka-aineet ovat tällä hetkellä hinnaltaan sitä korkeampia, mutta kokeet osoittavat, että istutukseen jälkeen hyvin kasvuun lähteviä kuusen taimia voidaan teknisessä mielessä tuottaa myös vaihtoehtoisissa alustoissa.

Lisätietoja hankkeesta ja sen tuloksista

Ilmastokestävät ja hiiltä sitovat taimet | Luonnonvarakeskus

Minna Kivimäenpää, erikoistutkija, https://www.luke.fi/fi/asiantuntijat/minna-kivimaenpaa
Katri Himanen, erikoistutkija, https://www.luke.fi/fi/asiantuntijat/katri-himanen

Hankkeen tiedot:
Hankkeen kokonaisbudjetti 369 807 €, josta EU:n ja valtion rahoitus 277 344 €.
Rahoitusohjelma: Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 (EAKR)
Toimintalinja: 2 Hiilineutraali Suomi
Erityistavoite: Ilmastonmuutokseen sopeutumisen, riskien ehkäisemisen ja katastrofivalmiuden ja -palautuvuuden edistäminen