Maakuntien kasvupotentiaali käyttöön
15.06.2026
Maakuntien kasvupotentiaali käyttöön
- Kasvu syntyy maakunnissa – maakuntien liitot haluavat vahvemman roolin kasvupolitiikan valmistelussa ja toteutuksessa yhdessä kuntien ja valtion kanssa.
- EU-rahoituksesta enemmän irti – kilpailukykyrahaston kasvava potentiaali ja maakuntalähtöinen suunnittelu voivat vauhdittaa investointeja ja uudistumista.
- Jokainen miljoona kannattaa – kansallinen siemenrahoitus maakuntiin voi tuottaa moninkertaiset EU-rahoitukset ja luoda uutta kasvua koko Suomeen.
Taloudellisen kasvun haaste on Suomen lähivuosien keskeisin ratkaistava kysymys. Manner-Suomen 18 maakunnan maakuntajohtajat ovat julkaisseet näkemyksensä ”Maakuntien liitot kasvupolitiikan ajureiksi” seuraavalle vaalikaudelle.
Maakuntajohtajat esittävät, että maakuntien liitot ottavat entistä enemmän vastuuta alueellisen kasvupolitiikan valmistelusta ja toteuttamisesta. Maakuntien liitot vastaavat jo nyt alueidensa kehittämisen strategisesta suunnasta, ennakoinnista, edunvalvonnasta sekä maakuntakaavoituksesta, joka on edellytys isoille teollisille ja energiainvestoinneille.
Kasvu ei synny ylhäältä ohjaamalla, vaan maakunnissa eri puolilla Suomea. Kasvuun tähtäävien toimien vauhdittamiseksi ja yhteensovittamiseksi tarvitaan aiempaa vahvempaa strategista sopimuksellisuutta valtion, maakuntien ja kuntien välille. Sopimukset on kytkettävä tulevaan, vuonna 2028 alkavaan EU-ohjelmakauteen ja sen rahoitukseen.
Maakuntien liitot korostavat, että lähikuukausina valmisteltava seuraavan EU-kauden kansallinen ja alueellinen suunnitelma tulee olla aluelähtöinen.
– Alueiden vahvuuksiin ja todellisiin tarpeisiin pureutuva lähestymistapa varmistavat EU-rahoituksen parhaan vaikuttavuuden uuden kasvun aikaansaamiseksi, korostaa maakuntajohtajien puheenjohtajana vuonna 2026 toimiva Satu Sikanen Etelä-Karjalan liitosta.
Maakuntien liitot näkevät tärkeinä EU:n kilpailukykyrahaston potentiaalin. Suoraan Brysselistä haettava, innovaatioita, tutkimusta ja teollista uudistumista tukeva rahoitus on Euroopan komission pohjaehdotuksen mukaan yli kaksinkertaistumassa. Kilpailukykyrahaston kotiuttamisella voidaan parantaa Suomen nettomaksuasemaa EU:ssa.
Maakuntien liitot korostavat, että valtion on järkevä sijoittaa maakuntien liitoille siemenrahoitusta, jotta liitot voivat omissa maakunnissaan ja maakuntien yhteistyössä luoda edellytyksiä hakea ja saada EU:n kilpailtua rahoitusta. Jokainen kansallisesti sijoitettu miljoona voi poikia kymmeniä miljoonia lisää ja vauhdittaa tarpeellisia investointeja muun muassa osaamiseen ja teollisuuden uudistumiseen.
– Maakuntien liitoilla yhdessä kuntien, yritysten ja kehittämistoimijoiden on eri puolilla Suomea alueellisia ekosysteemejä, joista rakentuu Suomeen uusia kasvun eväitä, kun vain maakuntien liittojen ja kuntien elinvoimatyön välineet ja resurssit ovat kunnossa, painottaa Sikanen.
Lisätiedot:
Satu Sikanen, maakuntajohtaja, Etelä-Karjalan liitto, maakuntajohtajien puheenjohtaja
p. 0400 661318, satu.sikanen@ekarjala.fi
