Uusia ratkaisuja karjatilojen typpiomavaraisuuden ja ilmastoviisauden vahvistamiseen

Typpi on maatalouden elinehto, mutta sen tuotanto on edelleen riippuvainen fossiilisista ja tuontiraaka-aineista. Luonnonvarakeskuksen uudessa hankkeessa etsitään käytännön keinoja vahvistaa karjatilojen typpiomavaraisuutta, vähentää hävikkiä ja lisätä ilmastoviisautta yhteistyössä alan toimijoiden kanssa.

Typpi on keskeinen tuotantopanos huoltovarmuuden, ruokaturvan, ympäristökysymysten, ilmastonmuutoksen hillinnän sekä maataloustuotannon kustannustehokkuuden ja kannattavuuden kannalta. Teollisten typpilannoitteiden käyttö on usein välttämätöntä, vaikka niiden valmistus perustuu fossiilisella maakaasulla tuotettuun, täysin tuontiriippuvaiseen ammoniakkiin.

Karjatiloilla on kuitenkin enemmän vaihtoehtoja vähentää riippuvuutta ostolannoitteista kuin monilla muilla tuotantosuunnilla.

– On tärkeää löytää keinoja vähentää typen hävikkiä sekä parantaa kasvien ja eläinten typenkäyttöä. Tärkein keino typpiomavaraisuuden lisäämiseen on ilmasta typpeä sitovien kasvien, kuten apiloiden, viljelyn lisääminen. Tämä edellyttää kuitenkin monien käytännön haasteiden ratkaisemista. Myös karjanlannan ja orgaanisten maiden sisältämän typen tehokas hyödyntäminen on keskeistä, kertoo tutkija Maarit Termonen Luonnonvarakeskuksesta.

Kokonaiskuvan ymmärtäminen on ratkaisevaa

Tammikuussa 2026 käynnistyvä EU-rahoitteinen hanke Nautakarjatalouden huoltovarmuuden, resilienssin ja ilmastoviisauden vahvistaminen pureutuu typenkierron kokonaisuuteen seuraavan kahden vuoden ajan Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa.

Termosen mukaan muutokset typen kierron yhdessä osassa vaikuttavat usein muihin.

– Ratkaisujen löytäminen edellyttää koko typenkierron ymmärtämistä sekä ympäristön että kannattavuuden näkökulmasta. Olennaista on, siirtyykö uusi ymmärrys käytännön toimiksi tiloille. Keskeistä on monikanavainen yhteistyö, jossa tutkimus, koulutus, karjatilojen kanssa suoraan toimivat asiantuntijat, yritykset ja maatilayrittäjät toimivat yhdessä, hän sanoo.

Hankkeen päätoteuttaja on Luonnonvarakeskus (Luke). Osatoteuttajina toimivat Savonia-ammattikorkeakoulu, Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus, ProAgria Itä-Suomi ja Ilmatieteen laitos.

Pohjois-Savon liitto rahoittaa hanketta Euroopan aluekehitysrahastosta noin 990 000 eurolla. Mukana ovat myös Valio, Nautasuomi, HKFoods Finland, Snellmanin Lihanjalostus, Boreal Kasvinjalostus ja MTK Pohjois-Savo. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 1,2 miljoonaa euroa.

Maakunnan yhteistyöryhmä 21.10.2025

Lisätietoja:
Maarit Termonen, tutkija, väitöskirjatutkija, Luonnonvarakeskus (Luke)
p. 029 532 6150, etunimi.sukunimi@luke.fi