Pohjois-Savon kunnat valmistautuvat TE-palvelut 2024 -uudistukseen

Vuoden 2025 alusta lähtien julkiset työvoimapalvelut siirtyvät kuntien järjestämisvastuulle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kunnat tai kunnista muodostettavat työllisyysalueet ottavat vastuulleen valtion TE-toimistojen julkiset työvoimapalvelut.

Uudistuksen tavoitteena on muodostaa maakunnallisesti räätälöity palvelurakenne. Uudistus tarjoaa mahdollisuuden koota nykyistä sujuvammin asiakkaan tarvitsemia palveluja kokonaisuuksiksi, kun saman järjestäjän vastuulla ovat niin työllisyyspalvelut kuin koulutus- ja elinkeinopalvelut. Tavoitteena on myös tuoda palvelut nykyistä lähemmäksi asiakkaita.

Pohjois-Savon kuntien valmistautumista TE-palvelut 2024 -uudistukseen tehdään Pohjois-Savon liiton hallinnoimassa selvitystyössä. Siinä kunnille tuotetaan tietopaketti, joka sisältää perusasioiden lisäksi mallinnuksia työllisyysaluevaihtoehdoista ja järjestämistavoista.

– Maakunnassa on suuri työttömyys. Työttömiä työnhakijoita on yli 10 000 ja samaan aikaan meillä on osaajapula. Kyllä kaikkia kuntajohtajia kiinnostaa se, miten TE-palvelujen toteuttamisessa tässä haasteellisessa tilanteessa onnistutaan, sanoo Kuopion kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen, joka toimii selvityshankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana.

Pirhosen mukaan maakunnan yritykset ja työnantajat halutaan uudistustyöhön mukaan työvoiman saatavuuden parantamiseksi.

– Toivon, että elinkeinoelämä olisi vahvasti mukana kertomassa, mitä he odottavat tältä uudistukselta. Työvoimapalvelut ovat kautta vuosikymmenten olleet arvostelun kohteena. Nyt meillä on aikamoinen näytön paikka tehdä jotakin paremmin, Pirhonen sanoo.

Ensi vuoden syksyyn mennessä kunnilla täytyy olla valmiina sopimukset työllisyysalueista ja suunnitelmat palvelujen järjestämisestä. Järjestämisvastuussa ei voi olla jokainen yksittäinen kunta itsenäisesti, vaan järjestämisvastuu annetaan kunnalle tai alueelle, jonka työvoiman määrä on vähintään 20 000 henkeä.

Pohjois-Savossa tämä tarkoittaa sitä, että Kuopion kaupunkia lukuun ottamatta kaikkien muiden kuntien täytyy sopia työllisyysalueen perustamisesta muiden kuntien kanssa. Työllisyysalueita muodostettaessa tulee huomioida, että ne ovat työssäkäynnin ja muun asioinnin kannalta järkeviä kokonaisuuksia.

Uudistus on tahtomattaan jäänyt sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen varjoon.

– Päättäjien ja julkisuuden huomio on ollut hyvinvointialueiden muodostamisessa. Seuraavaksi se siirtyy huhtikuun eduskuntavaaleihin. Eli meillä on vuoden alussa pari kuukautta aikaa saada huomio tähän isoon uudistukseen.

Pielaveden kunnanjohtaja Johanna Viita korostaa paikallisen asiantuntemuksen hyödyntämistä.

– Toivoisin, että Pohjois-Savoon syntyisi sellainen TE-palveluiden malli, jossa olisi päätetty mitkä ovat lähipalveluja, mitkä ovat seudullisesti keskitettyjä ja mitkä kootaan koko maakunnan osalta yhteen paikkaan.

Pielavedellä on saatu hyviä kokemuksia uudenlaisista keinoista. Uusi suunta -nimisessä työllisyyspalvelujen kehittämisen hankkeessa on kokeiltu kumipyörillä olevia palveluja.

– Työvoimatoimiston virkailija tulee Pielavedelle tapaamaan asiakasta. Eli asiakas ei liiku, vaan asiakaspalvelija liikkuu. Tämä on lähtenyt toimimaan meillä tosi hyvin ja on saatu tiputettua työttömyysprosenttia alaspäin. Ihmisiä on siirtynyt työmarkkinoille ja koulutukseen, Viita kehuu.

Muualla verkossa TE-palvelut 2024 -uudistuksesta