Pohjois-Savon kuntien talouden iso kuva muuttuu vuoden 2023 alussa – kiinteistöriski korostuu etenkin tulevina vuosina

22.12.2022

Pohjois-Savon kuntien vuoden 2023 talousarvioita leimaa sote-uudistuksen tuomat muutokset. Kuntien käyttötulot ja -menot tippuvat puoleen, mutta lainat ja investoinnit säilyvät ennallaan. Pohjois-Savon kuntataloustyöryhmä on huolissaan kuntien rahoituspohjasta ja kasvavasta kiinteistöriskistä.

Kuntien menot ja tulot laskevat noin puolella
Kuntien talouden iso kuva muuttuu merkittävästi vuoden 2023 alussa, kun sote-uudistus siirtää kunnilta sote- ja pelastustoimen tehtävät sekä noin puolet kunnan menoista ja tuloista hyvinvointialueille. Pohjois-Savon kuntien toimintamenot laskevat 53 % ja käyttötulot noin 50 % vuonna 2023.

Sote-uudistus vähentää valtionosuusrahoitusta merkittävästi
Pohjois-Savon kunnat saavat vuonna 2023 valtionosuuksia keskimäärin 520 euroa asukasta kohden, kun vuonna 2022 määrä oli lähes 2 700 euroa. Kuntataloustyöryhmä korostaa, että erot kuntien välillä ovat huomattavat, ja valtionosuuksien määrä vaihtelee Tuusniemen nollasta Vesannon 1 443 euroon asukasta kohden. Valtion rahoituksen kohdentaminen kunnille muodostaa suuren riskin, ja kuntataloustyöryhmä on huolissaan kuntien rahoituspohjan riittävyydestä sekä tulopohjan eriytymisestä kuntien välillä.

Sote-uudistuksen vaikutus ei näy verotuloissa täysimääräisesti vuonna 2023
Pohjois-Savon kunnissa kunnallisverotulojen arvioidaan vuonna 2023 laskevan 51 % ja yhteisöverotulojen 2 %. Kiinteistöverotulojen arvioidaan kasvavan 7 %. Verotuloja kertyy kuitenkin vuonna 2023 vielä osittain uudistusta edeltäneiden korkeampien veroprosenttien ja jako-osuuksien mukaisesti, ja uudistuksen vaikutus kuntien verotuloihin näkyy täysimääräisesti vasta tulevina vuosina.

Vuosikate vahvistuu hetkellisesti vuonna 2023
Kuntien vuosikatteen määräksi vuonna 2023 arvioidaan 110 miljoonaa euroa, mikä on 67 % enemmän kuin vuonna 2022. Vuosina 2024–2025 vuosikatteen arvioidaan kuitenkin kääntyvän selvään laskuun. 13 kunnan vuosikate riittää kattamaan poistot vuonna 2023. Yksi kunta arvioi vuosikatteensa jäävän negatiiviseksi vuosina 2023–2025.

Alijäämää ennakoi kolmannes kunnista
Vuonna 2023 Pohjois-Savon kuntien talousarviot ovat yhteensä kahdeksan miljoonaa euroa ylijäämäisiä, kun vuonna 2022 talousarviot olivat yhteensä 28 miljoonaa euroa alijäämäisiä. Alijäämää vuodelle 2023 ennakoi kuitenkin kuusi kuntaa.

Investoinnit pysyvät korkealla tasolla
Investointien määräksi (brutto) arvioidaan 207 miljoonaa euroa, missä on vuoteen 2022 verrattuna kasvua 13 %. Investoinnit pysyvät korkealla tasolla myös suunnitelmavuosina 2024–2025. Osaltaan maakunnan investointimäärää kasvattaa Iisalmen kaupungin päätös lunastaa Ylä-Savon SOTE-kuntayhtymän omistamat kiinteistöt. Keskimäärin kunnat investoivat vuonna 2023 noin 830 eurolla asukasta kohden. Korkeimmat asukaskohtaiset investoinnit ovat Iisalmella (2 945 €/as) ja Kuopiolla (784 €/as) ja matalimmat Tervolla (193 €/as) ja Tuusniemellä (244 €/as).

Pitkäaikaisten lainojen määrä kääntyy hienoiseen laskuun
Pitkäaikaisten lainojen määrän arvioidaan kääntyvän laskuun vuonna 2023, kun vuoden 2022 talousarviossa lainamäärä oli 10 %:n kasvussa. Lainamääriä tulkitessa on kuitenkin huomioitava, että talousarviotiedot eivät sisällä pitkäaikaisia vastuita (ml. leasing-vastuut) eikä konsernivastuita. Lainaa on Pohjois-Savon kunnissa asukasta kohden keskimäärin reilut 3 700 euroa vuonna 2023. Asukaskohtainen lainamäärä vaihtelee Leppävirran 469 eurosta Varkauden 5 523 euroon.

Kuntien kiinteistöriski kasvaa merkittävästi
Yhteenvetona kuntataloustyöryhmä toteaa, että vuosi 2023 näyttää Pohjois-Savon kuntien taloudessa vielä kohtalaisen hyvältä, mutta tulevat vuodet ovat haasteellisia. Käyttötalouden puolittuessa kuntien suhteellinen velkaantuneisuus kasvaa merkittävästi ja kunnille jää edelleen kannettavaksi infrastruktuuriin ja toimitiloihin liittyvät investoinnit.

Erityisesti kuntataloustyöryhmä on huolissaan kuntien kasvavasta kiinteistöriskistä. Kiinteistöriski kasvaa merkittävästi vuodesta 2026 eteenpäin, kun kuntien ja hyvinvointialueiden väliset vuokrasopimukset päättyvät. Riskinä on, että vuokrasopimuksia ei uusita tai ne uusitaan vain osittain, mutta kunnille jää kannettavaksi sote-kiinteistöihin kohdistuvat velat ja poistot. Uhkakuvana nähdään myös se, että valtion kunnille kohdentaman rahoituksen ja hyvinvointialueiden palveluverkon sopeutukset osuvat kumpikin samoihin kuntiin.

Kuntakohtaiset liitetaulukot

Lisätietoja antaa:
Suonenjoen kaupunginjohtaja Juha Piiroinen
Pohjois-Savon kuntataloustyöryhmän puheenjohtaja
p. 044 758 140

Jaa artikkeli

Tietoa.Taitoa.Tekoja.

Maarit Intke |Tietopalvelu- ja kuntatalousasiantuntija
+358447142617 maarit.intke@pohjois-savo.fi