Maakuntahallituksen kannanotto: Itä-Suomi ei näy Väyläviraston ohjelmissa

Kuva Akseli Muraja

Pohjois-Savon maakuntahallitus käsitteli kokouksessaan maanantaina 22. kesäkuuta Väyläviraston ohjelmakokonaisuutta, joka sisältää mm. tie-, rautatie- ja vesiliikenteen suunnitteluohjelman vuoteen 2029 saakka, perusväylänpidon suunnitelman vuoteen 2029 sekä investointiohjelman vuoteen 2034 saakka.

Ohjelmien perustana on eduskunnan hyväksymä valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman selonteko vuosille 2026–2037.

Maakuntahallitus katsoo, että selonteossa ei muodostettu riittävän tarkkaa kuvaa Itä-Suomen erityispiirteistä ja niistä aiheutuvista tarpeista. Itä-Suomen logistiikka ja kilpailukyky kokevat merkittävää haittaa Saimaan kanavan liikenteen estymisen vuoksi. Lisäksi aiemmin Venäjältä tuodut raaka-aineet on korvattu kotimaisilla. Näistä syistä Savon rata ja valtatie 5 ovat huomattavasti aiempaa suuremman rasituksen kohteena. Savon radalla tavaraliikenne on selvästi suurempaa kuin muilla Suomen etelä-pohjoinen suuntaisilla radoilla.

– Itä-Suomen vesistöisellä alueella on paljon siltoja, vähäliikenteisiä teitä ja rataosuuksia, joilla on kuitenkin ratkaiseva merkitys Suomen teollisuuden raaka-ainekuljetuksille, viennille ja elintarvikehuollon varmuudelle. Väylien merkitystä onkin tarkasteltava myös niiden kautta kulkevien tonnien perusteella, muistuttaa maakuntahallituksen puheenjohtaja Vesa Linnanmäki.

Maakuntahallitus vaatii, että Väyläviraston suunnittelu- ja investointiohjelmissa on:

• panostettava Itä-Suomen ratojen eli Savon ja Karjalan radan sekä niiden poikittaisyhteyksien kehittämiseen ja sähköistämiseen
• jatkettava valtatie 5:n kehittämistä investointiohjelmakaudella siten, että se saadaan koko Pohjois-Savon alueella pääväyläasetuksen mukaiseen nykyaikaiseen kuntoon (ei 60 km/h rajoituksia, maantieturvallisuuden parantuminen, ohituskaistat ja 4-kaistaiset osuudet)
• nopeutettava tärkeänä poikittaisyhteytenä valtatie 9:n kehittämistä välillä Jyväskylä–Kuopio–Joensuu ja erityisesti Kuopio–Joensuu-välin heikkokuntoiset sillat ja muut liikennepuutteet korjattava pikaisesti

Lisäksi selonteossa on hyväksytty kestämätön linjaus perusväylänpidon määrärahoista. Riittämättömän rahoituksen vuoksi väyläverkon korjausvelka nousee suunnittelukauden lopussa vähintään kuuteen miljardiin euroon. Erityisesti tästä kärsivät Itä-Suomen ennestään heikkokuntoiset maaseudun vähäliikenteiset tiet, joilla on suuri merkitys useiden teollisuudenalojen raaka-ainekuljetuksille. Perusväylänpidon rahoitus on nostettava korjausvelkaa vähentävälle tasolle ja siihen tähtäävät rahoitusmuutokset tehtävä jo Orpon hallituksen tulevasta budjettiriihestä alkaen.

Yli hallituskauden ulottuvana tavoitteena tulee olla Viitoskäytävän eli valtatie 5:n ja Savon radan nostaminen TEN-T-ydinverkkoon ja liikennekäytäväksi. Seuraavan kerran TENT-T-asetusta tarkastellaan vuonna 2033.

– Suomen on asetettava tavoitteekseen Viitoskäytävän eli valtatie 5:n ja Savon radan nostaminen TEN-T-ydinverkkoon ja eurooppalaiseksi liikennekäytäväksi. Seuraava TEN-T-asetuksen tarkastelu tehdään vuonna 2033, joten vaikuttamistyö on käynnistettävä heti. Itäisen Suomen yhteydet ovat entistä tärkeämpiä Euroopan turvallisuuden, huoltovarmuuden ja kilpailukyvyn kannalta, ja tämän on myös näyttävä Euroopan liikenneverkoissa, toteaa maakuntavaltuuston puheenjohtaja Tuula Väätäinen.