Epävarmuuksien vuoristorata ravistelee kuntataloutta – investointihalu säilyy silti Pohjois-Savossa
19.12.2025Hankintalain uudistus, sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen, valtionosuusuudistuksen lykkääntyminen ja useat muut epävarmuustekijät heiluttavat kuntataloutta tulevina vuosina. Myös työllisyyden hoitoon varatun rahoituksen riittävyys aiheuttaa epävarmuutta, sillä TE-uudistuksen rahavirtojen vaikutus kuntien talouteen ilmenee viiveellä. Kuntataloustyöryhmä korostaa, että kuntien rahoituspohjan riittävyydestä ja investointikyvyn säilymisestä huolehtiminen on keskeistä elinvoiman kannalta.
Pohjois-Savon kuntien talousarvioiden mukaan toimintamenot kasvavat kunnissa 0,4 ja toimintatulot vähenevät 8,9 prosenttia vuonna 2026. Toimintatulojen vähenemistä selittää osittain sote-kiinteistöjen myyminen tai yhtiöittäminen joissain kunnissa. Vuosikate laskee Pohjois-Savon kunnissa pari prosenttia vuodesta 2025, ja alijäämäisten kuntien määrä vähenee yhdellä. Suuressa osassa Pohjois-Savon kuntia on toteutettu tai on käynnissä talouden tasapainottamisohjelmia, jotka pyrkivät vakauttamaan kuntien talouskehitystä ja vaikuttavat talouteen myös tulevina vuosina. Vuonna 2026 talousarviot ovat kuitenkin yhteensä 5,6 miljoonaa euroa alijäämäisiä, ja alijäämää ennakoi edelleen seitsemän kuntaa. Suurimmat asukaskohtaiset alijäämät ovat noin 479 euroa, kun taas ylijäämät korkeimmillaan 585 euroa asukasta kohden.
Kuntien talousarvioissa on nähtävissä halukkuutta investointeihin talouden epävarmuudesta huolimatta. Investointien odotetaan hetkellisesti kääntyvän kasvuun vuonna 2026, jonka jälkeen on taas odotettavissa laskua. Keskimäärin kunnat investoivat 681 eurolla asukasta kohden vuonna 2026, mutta kuntien välillä investoinnit vaihtelevat 216 eurosta 1868 euroon asukasta kohden.
Pitkäaikaisten lainojen määrän arvioidaan nousevan kaksi prosenttia vuonna 2026. Asukaskohtainen lainamäärä vaihtelee Sonkajärven 632 eurosta Varkauden 5265 euroon maakunnan keskiarvon ollessa noin 3771 euroa. Talousarviotiedot eivät sisällä pitkäaikaisia vastuita eikä konsernivastuita.
Suunnitelmavuosiin 2027–2028 sisältyy lisäksi muita epävarmuustekijöitä, kuten sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen ja hankintalain uudistus, joiden vaikutuksia on vaikea ennakoida. Kuntataloustyöryhmä huomauttaa, että uudistukset heikentävät myös taloustietojen vuosien välistä vertailukelpoisuutta.
Kuntataloustyöryhmä painottaa, että vakaa kuntatalous on edellytys kuntien kehittämistyölle. Kuntien elinvoima- ja investointihankkeet edistävät hyvinvointia, kulttuuria ja terveyttä, ja nämä panostukset vahvistavat samalla aluetaloutta. Julkiset ja yksityiset investoinnit ovat tarpeellisia alueen kilpailukyvyn ja saavutettavuuden parantamiseksi, ja niiden positiiviset vaikutukset ulottuvat usein kuntien rajojen yli laajemmalle alueelle.
Myönteistä Pohjois-Savon kuntakentässä on kuntien keskinäisen yhteistyön lisääntyminen haasteellisena aikana. Kunnat haluavat etsiä yhdessä ratkaisuja erilaisiin haasteisiin ja tästä syntyvä asioiden yhteinen tarkastelu ja valmistelu hyödyttää kaikkia. Kuntataloustyöryhmä kiittää kaikkia Pohjois-Savon kuntia tästä hyvästä yhteistyön hengestä, joka toimii positiivisena voimavarana tulevaisuudessakin.
Lisätietoja antaa:
Pohjois-Savon kuntataloustyöryhmän puheenjohtaja, Suonenjoen kaupunginjohtaja Juha Piiroinen
p. 044 758 1403
Tietoa.Taitoa.Tekoja.
