Valtuusto keskusteli talousarvion yhteydessä kuntien maksuosuuksista
28.11.2025
Maakuntavaltuusto päätti, että maakunnallisen nuorisovaltuuston puheenjohtajalla on jatkossa oikeus osallistua valtuuston kokouksiin ja käyttää niissä puheenvuoroja. Kuvassa puheenjohtaja Juho Juvenius.
Maakuntavaltuuston kokouksessa 17. marraskuuta kuntien jäsenmaksujen nykytila ja tulevat haasteet nousivat esille yhteisenä huolenaiheena. Aihe hallitsi valtuustoryhmien puheenvuoroja ja toi esiin yhteisymmärryksen tarpeesta tarkistaa jäsenkuntien maksuosuuksia, jotta liiton toiminta säilyy vakaana ja vaikuttavana tulevaisuudessa. Muun muassa työehtosopimusten sopimuskorotukset edellyttävät liiton toiminnan taloudellista sopeuttamista lähivuosina.
Mahdollisten jäsenmaksukorotusten rinnalla liiton on jatkettava ja tarvittaessa vahvistettava omia sopeuttamistoimiaan talouden tasapainon varmistamiseksi.
Maakuntahallituksen puheenjohtaja Vesa Linnanmäki (kesk.) korosti alustuspuheenvuorossaan, että Pohjois-Savon liitossa on eletty muihin maakuntiin verrattuna poikkeuksellisen taloudellisesti. Liitto kerää jäsenkunnilta asukasta kohden 9,8 euroa, mikä on merkittävästi alhaisempi taso verrattuna muihin maakuntaliittoihin, kuten Kainuuseen (38 €), Pohjois-Karjalaan (23,70 €) ja Etelä-Savoon (18,4 €).
Hän painotti, että vaikka liiton talous on toistaiseksi tasapainossa, henkilöstökustannusten nousu ja muut kustannuspaineet edellyttävät jatkossa keskustelua myös kuntaosuuksien tarkistamisesta.
– Meillä on pohdinnan paikka siinä, miten varmistamme liiton edellytykset huolehtia maakuntamme edunajamisesta ja toteuttaa muuta perustehtäväänsä. Toivon, että kuntiin välittyy viesti, että liitossa on eletty taloudellisesti, mutta että kustannuskehitykseenkin joudutaan jatkossa reagoimaan, hän sanoi.
Aleksi Eskelinen nosti keskustan ryhmäpuheenvuorossa esiin jäsenmaksujen maltillisen korotushistorian. Edellisen kerran maksuosuuksia on tarkistettu vuonna 2021 Joroisten kunnan siirryttyä Etelä-Savosta Pohjois-Savon maakuntaan. Korotuksia on kertynyt yhdentoista vuoden aikana yhteensä vajaat viisi prosenttiyksikköä, mikä on erittäin maltillinen taso muun muassa inflaatiokehitystä vasten.
Eskelisen mukaan liiton talous on tällä hetkellä tasapainossa, mutta paineet jäsenkuntien maksuosuuksien korotuksiin kasvavat tulevina vuosina.
– Korotukset ovat perusteltuja silloin, kun toiminta on tehokasta ja vaikuttavaa, hän sanoi.
Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja Olavi Ruotsalainen kehotti liiton hallitusta ja viranhaltijoita viestimään jäsenkuntien kanssa avoimesti korotustarpeista ja painotti, että maakunnan tavoitteiden saavuttaminen edellyttää riittäviä resursseja. Hän nosti myös tavoitteiden mitattavuuden ja liiton näkyvyyden vahvistamisen keskeisiksi tekijöiksi.
– Kunnat kyllä ymmärtävät, mitä maakuntaan tarvitaan. Tavoitteet ovat hyvät, tyhjällä pussilla ei niitä saa aikaiseksi.
Maakuntaliiton jäsenosuudet lasketaan kuntien verotulojen suhteessa. Kokoomuksen Kirsi Moisander antoi kiitosta kuntien tiukan taloustilanteen huomioimisesta, mutta kaipasi maakuntaohjelmalle vahvempaa roolia maakunnan yleisen kehittämisen tehtävässä.
– Liiton tulisi yhdessä kuntien ja muiden viranomaisten kanssa etsiä aktiivisemmin keinoja, joilla kuntia voidaan tukea taloudellisesti niukkoihin vuosiin varautumisessa. Tämä koskee sekä liiton omia toimia ja taloutta että tiivistä yhteistyötä kuntien luottamushenkilöiden kanssa koko maakunnan alueella, hän sanoi.
Vasemmistoliiton Kirsti Puurunen kannatti avoimuutta keskustelussa ja piti liiton toimitilojen tiivistämistä hyvänä ratkaisuna, mikä samalla vastaa muuttuneisiin työnteon tapoihin.
Vihreän valtuustoryhmän Marja Berg puolestaan painotti maakuntasuunnitelman mukaisten kärkialojen ja yritystoiminnan kestävää edistämistä sekä maakuntaliittojen toiminnan säilymisen tärkeyttä.
– Yhteinen edunvalvonta kansallisella tasolla ja Euroopan unionissa on kuitenkin niin tärkeää, että maakuntaliittojen toimintaedellysten on säilyttävä.
Perussuomalaisten Kari Korhonen nosti esiin liiton ja maakunnan näkyvyyden tärkeyden ja kannusti valtuutettuja vaikuttamaan positiivisen maakuntakuvan luomiseksi.
– Me valtuutetut emme voi sanoa, että Pohjois-Savon liiton on tehtävä sitä tai tätä, vaan jokainen kunta, jokainen puolue ja jokainen valtuutettu voi vaikuttaa, miltä tämä maakunta näyttää ulospäin, hän sanoi.
Kristillisdemokraattien Annukka Ojala kiitti erityisesti liiton EU-vaikuttamistyötä, joka on merkittävää sekä talouden että alueellisen kehityksen kannalta.
Maakuntavaltuusto hyväksyi Pohjois-Savon liiton talousarvion vuodelle 2026 ja taloussuunnitelman vuosille 2026–2028. Valtuusto vahvisti vuoteen 2040 ulottuvan maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman vuosille 2026–2029. Lisäksi syntyi uusi Pohjois-Savon AV-tuotantokannustin-rahasto, jonka säännöt valtuusto hyväksyi.
