Pielavesi on Suomen kärkikuntia ilmastonmuutokseen sopeutumisessa

27.11.2025

Pielavedellä on tehty hulevesisuunnitelma, kuten monessa muussakin Suomen kunnassa. Pielavedellä pohditaan jatkossa, miten ilmastonmuutoksen säänmuutokset vaikuttavat rakennuksiin. Kuva: Anssi Kemppinen

Pielavesi sijoittui pienten kuntien vertailussa ensimmäiseksi, kun kunnilta kysyttiin ilmastonmuutoksen sopeutumista varten tehtyä työtä. Suomen ympäristökeskuksen tekemässä kyselyssä Pielavesi sijoittui kaikkien vastanneiden kuntien ja kaupunkien vertailussa viidenneksi. Edellä olivat vain Espoo, Turku, Vantaa ja Pirkkala.

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kysely tehtiin keväällä ja siihen vastasi kaikkiaan 118 kuntaa. Pohjois-Savosta vastauksia antoi kahdeksan muutakin kuntaa, mutta niistä ei mikään muu yltänyt 20 parhaan joukkoon. Maakuntien vertailussa Pohjois-Savo oli kuitenkin viidenneksi pisimmällä sopeutumistyössä.

– Pielaveden sijoitus kyselyssä oli yllätys. Meidän mielestämme sopeutuminen ja varautuminen sekä valmistautuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin kuuluvat kunnan toimintaan, ja meillä se on osa jokapäiväistä työtä, ja hieman lainausmerkeissä sanottuna ”ihmetellään”, eivätkö muut kunnat tee yhtä paljon samanlaista työtä, sanoo ympäristön ja asumisen johtaja Juha Vainikainen Pielaveden kunnasta.

SYKEn kyselyllä haluttiin kartoittaa muun muassa, minkälaisia ilmastonmuutoksen ilmiöitä kunnissa on havaittu, miten mahdollisia riskejä on arvioitu, millaisia käytännön toimenpiteitä on tehty ja miten kunnan sopeutumistyötä seurataan. Tulosten analysoinnin vuoksi kuntia oli ryhmitelty koon, sijainnin ja rakenteen mukaan.

Sään ääri-ilmiöt tuttuja

Ensimmäiseksi kunnilta kysyttiin, millaisia ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja/tai sään ääri-ilmiöitä oli kunnissa havaittu. Eniten tuotiin esille sademäärien lisääntyminen, lämpötilan kohoaminen ja jokien/järvien virtausten muuttuminen. Vain 11 kunnasta vastattiin, ettei kunnassa ole tiettävästi havaittu ilmastonmuutoksen vaikutuksia tai sään ääri-ilmiöitä.

Sopeutumistyötä kunnissa ja kaupungeissa kyllä tehdään. Liki 90 prosenttia vastaajista totesi, että kunnassa tehdään parhaillaan työtä ilmastonmuutokseen sopeutumisen parissa. Suunnitelmallisinta työ on kaupungeissa ja taajaan asutuissa kunnissa. Suurimmalla osalla kunnista sopeutumistyölle oli osoitettu vastuutaho, ja yleisimmin se oli tekninen toimiala ja kunnanhallitus.

Pielavedellä on yksi pieni tulva koettu, mutta enemmän on pohdittu ilmastonmuutoksen kokonaisvaikutuksia.

– Meillä on tunnistettu säihin liittyviä ongelmia ja reagoitu siten, etteivät ilmiöt vähenny. Varsinkin teknisellä puolella asiasta on keskusteltu, kartoitettu riskikohteita ja pohdittu uhkakuvia. Ja näihin on koitettu varautua, sanoo ympäristön ja asumisen johtaja Juha Vainikainen.

– Sopeutumisen työ on enimmäkseen teknisellä puolella. Varautumista on kaikilla muillakin toimialoilla, kuten esimerkiksi miten toimitaan, jos tulee pitkiä sähkökatkoja. Tärkeissä toiminnoissa, kuten sähkön tai puhtaan veden jakelussa, on pyritty varautumaan lähes kaikkeen yllättävään, jatkaa Vainikainen.

SYKEn kyselyn vastausten perusteella noin puolella kunnista on tavoitteita ilmastonmuutoksen sopeutumisen työhön, mutta resursseja työhön on vähemmän. Esimerkiksi pienillä kunnilla oli vastausten perusteella varattu henkilöstöresursseja sopeutumistyöhön vain 13 kunnassa.

Hulevesisuunnitelmia ja varautumissuunnitelmia

Kyselyn mukaan 64 prosenttia kunnista on jo tehnyt sopeuttamistoimia, mutta vain joka neljäs kunta on tehnyt suunnitelman sopeutumistoimen toteuttamiseen. Eniten sopeutumistoimia on tehty sademäärien lisääntymisen, lämpötilan nousun sekä jokien ja järvien virtausten kuten tulvien vaikutuksien hallintaan. Toimenpiteitä on tehty kaavoituksessa, varautumissuunnitelmissa, vesihuollon suunnittelussa ja hulevesien hallinnassa.

– Meilläkin on tehty hulevesisuunnitelma. Siinä on ensin mallinnettu hulevesien liikkeitä, ja suunnitelman jälkeen esimerkiksi rumpuja uusittiin. Teimme myös puron linjan muutoksen pois pohjavesialueelta. Lisäksi meillä on hankittu niin kiinteitä kuin liikuteltavia varavoimalähteitä. Vesihuoltokin saadaan toimimaan pitkän sähkökatkon aikana. Monissa rakennuksissa on jäähdytyksiä, luettelee Vainikainen.

Kunnan valmiussuunnitelmassa on valmistauduttu sään ääri-ilmiöiden vaikutuksiin, kuten myrskyihin, metsäpaloihin, tykkylumen aiheuttamiin sähkökatkoihin tai tiestön ongelmiin. Lisäksi on muun muassa tehty kunnan ilmastoriskikortti ELYn Hiilineutraali Pohjois-Savo -hankkeessa, tehty opinnäytetyönä ilmastotyön kehittämissuunnitelma ja kunta on nyt mukana SISU-ilmastohankkeessa.

Pielavedellä mietitään myös uusia ilmastonmuutoksen vaikutuksia

Vainikaisen mukaan ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja varautumisen työ ei ole koskaan valmis.

– Koko ajan kartoitetaan ja tunnistetaan mahdollisia riskikohteita, ja pyritään vastaamaan niihin. Ollaan ajan hermoilla, mitä ilmastonmuutoksen eri vaikutuksista seuraa. Esimerkiksi kun pitkät helteet tai nykyiset märät talvet jatkuvat, niin pohditaan, mitä se aiheuttaa rakennuksille ja miten niihin muutoksiin voidaan varautua. Toinen esimerkki tulee kuntien metsistä. Ötökkätuhot esimerkiksi lisääntyvät, miten niihin varaudutaan.

– Pielavedellä on hienoa, että ilmastonmuutoksen sopeutumisen ja varautumisen toimet sekä pohdinnat ovat tulleet kunnan sisältä. Juuri kunta tuntee alueensa ja paikalliset toiminnat kaikkein parhaiten. Kun puhutaan sopeutumisesta, niin pääosin tarkoitetaan ilmastonmuutoksen tuomia hitaita muutoksia ja niihin varautumista. Nämä voivat tarkoittaa vaikka talvisen roudan vähenemistä ja tienpidon ongelmia tai valunnan lisääntymistä järvivesiin lämpimien talvien yleistyessä. Sopeutumista on myös Pielaveden Yhteen hiileen -hanke, jolla sopeudutaan energiapuun markkinoiden muuttumiseen. Varautumisessa puhutaan enemmän sään äkillisiin ääri-ilmiöihin, kuten myrskyihin ja rankkasateisiin varautumista, sanoo SISU-ilmastohankkeen ilmastokoordinaattori Anssi Kemppinen Kehitysyhtiö SavoGrowsta.

– Kunnassa ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja varautumiseen voi valmistautua, vaikka yhdellä kokonaissuunnitelmalla tai sisällyttää toimenpiteitä kunnan ilmastosuunnitelmaan. Nämä toimet ovat kunnissa entistä tärkeämpi, kun ilmastonmuutos etenee ja vaikutukset kasvavat, mutta kasvihuonekaasupäästöjen hillintätoimiakin pitää jatkaa, sanoo Kemppinen.

SYKE Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tilanne Suomen kunnissa vuonna 2025 -raportissa esitetään tulosten perusteella muutamia suosituksia kunnille. Kuntien kannattaisi asettaa ilmastonmuutokseen sopeutumistyölle selkeät, käytännölliset ja mitattavat tavoitteet. Raportti myös kehottaa jokaista kuntaa arvioimaan ilmastoriskejä. Eri toimialat pitäisi saada yhteistyöhön ja ilmastotyön resursseja vahvistaa. Lisäksi muistutetaan viestinnän tärkeydestä.

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tilanne Suomen kunnissa vuonna 2025

Lisätiedot:
Juha Vainikainen, ympäristön ja asumisen johtaja, Pielaveden kunta
p. 040 489 4834, juha.vainikainen@pielavesi.fi

Anssi Kemppinen, ilmastokoordinaattori, Suunnitelmallisen ilmastontyön juurruttaminen Pohjois-Savoon (SISU) -hanke, Kehitysyhtiö SavoGrow
p. 040 641 6330, anssi.kemppinen@savogrow.fi