Näköaloja Pohjois-Savon maaseudun elinvoimaan
27.11.2025
Väestön väheneminen ja siihen sopeutuminen nähdään Suomessa liian usein uhkakuvana. Keskustelussa puhutaan “kuihtumisesta” ja “alamäestä”, vaikka todellisuus ei ole näin yksinkertainen.
Pohjois-Savon uusi maakuntaohjelma tunnistaa tämän. Elinvoimaa ei mitata pelkästään väestökehityksellä, vaan sillä, miten ihmiset voivat, millaisia mahdollisuuksia heillä on ja miten alue käyttää omia vahvuuksiaan. Tarvitsemme vähemmän tuomiopäivän julistuksia ja enemmän näköaloja siihen, mitä kaikkea täällä voidaan tehdä.
Tämä ei ole vain meidän havaintomme. Pohjois-Savo on valittu mukaan Euroopan komission Talent Booster Mechanismin Pillari 2 -kokonaisuuteen, jossa OECD tukee kymmentä EU-aluetta demografiseen muutokseen sopeutumisessa. Tuki rakentuu räätälöidystä analyysista, aluekäynneistä, työpajoista ja suosituksista – ja se kohdistuu juuri niihin kysymyksiin, jotka ovat maaseudun elinvoimalle ratkaisevia: maankäyttö ja aluesuunnittelu, monitasoinen hallinto ja rahoitus sekä peruspalvelujen (kuten liikenne, varhaiskasvatus, koulutus ja terveydenhuolto) uudet toimintatavat muuttuvassa väestörakenteessa.
Maakunnallamme on vahva perusta. Kuopio on maan toiseksi vetovoimaisin kaupunki, ja Iisalmen ja Varkauden seuduilla vientiyritykset rakentavat koko Suomen kilpailukykyä. Suomen tavaraviennistä 68 prosenttia perustuu maaseudulta saataviin raaka-aineisiin. Maaseutu on Suomen talouden selkäranka.
Maailmalla väestöltään pieneneviä ja älykkäästi sopeutumaan kyenneitä alueita on tutkittu pitkään. Alueiden menestyksessä korostuvat kolme asiaa: vahva yhteisöllisyys ja osallisuus, avoin ilmapiiri eli se miten uudet tulijat otetaan vastaan sekä rohkeus investoida myös silloin, kun väestö ei kasva. Investointeja pitää myös uskaltaa rahoittaa.
Tämän rinnalla yksi näkökulma ansaitsee erityishuomion: nuoret naiset. Pohjois-Savon maaseudulla heitä on selvästi vähemmän kuin nuoria miehiä. Ilmiö “pojat jäävät, tytöt lähtevät” on tunnistettu pitkään. Nuoret naiset hakeutuvat kaupunkeihin työn, koulutuksen, palvelujen ja laajemman elämänpiirin vuoksi. Esimerkiksi Helsingissä nuorten aikuisten (20–29-vuotiaat) ikäluokassa on 115 naista sataa miestä kohti.
Kainuussa tehtiin tärkeä avaus, kun nuorten naisten näkökulma nostettiin osaksi aluekehitystä. “Naisnäkökulmaa Kainuuseen” -hankkeessa osoitettiin, että kiinnostavat opiskelupaikat, osallistumisen mahdollisuudet ja näkyvät esikuvat rakentavat sen mielikuvan, että alue on myös nuorten naisten paikka. Sama ajattelu on hyvä tuoda Pohjois-Savoon: teollistuneet seutukeskukset, maaseutualueet ja kylät voivat tarkastella omia vahvuuksiaan nuorten naisten silmin. Minna Canthin sanoin: naiskysymys ei ole vain naiskysymys. Se on vetovoimakysymys.
Pohjois-Savon maakuntaohjelmassa tunnistetaan tosiasia, jolla on suora vaikutus nuorten naisten näkymiin: monet alat ovat meillä edelleen niin vahvasti sukupuolittuneita, että osa koulutus- ja urapoluista ei näytä kaikille yhtä mahdollisilta. Tähän voimme itse vaikuttaa. Pohjois-Savon kärkialojen on oltava aidosti kaikkien saavutettavissa. Silloin myös nuori nainen voi nähdä kotiseutunsa paikkana, jossa voi opiskella, rakentaa uraa ja elää hyvää arkea ilman, että hänen tarvitsee etsiä tulevaisuuttaan muualta. Myös monipaikkaisuus ja etätyö ovat mahdollisuuksia.
Älykäs sopeutuminen on pohjimmiltaan lupaus hyvästä arjesta. Keskiössä ovat toimivat palvelut, yhteisöllisyys, luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen ja se, että kaikilla on mahdollisuus valita maaseutu elämänvaiheestaan riippumatta yksin, kumppanin kanssa tai perheen perustaen.
Valtiolta tarvitsemme yhdenvertaiset lähtökohdat: toimivat yhteydet, liikkumisen edellytykset, laajakaistan ja sote-palvelut myös alueille, joilla väestö vähenee. Ne ovat koko maan kehityksen perusedellytyksiä.
Erityisesti oma asenteemme ratkaisee: Miten me otamme uudet tulijat vastaan ja minkälaisia näköaloja luomme puheillamme alueen lapsille ja nuorille. Miten suhtaudumme alueelle tuleviin uusiin investointeihin ja menestymisen mahdollisuuksiin. Meistä jokainen voi tehdä osansa.
Tytti Määttä
Maakuntajohtaja
Kolumnin ensimmäinen versio julkaistiin Savon Sanomissa 24.11.2025
