Kosken voitto synnytti nimikkolaulun Ämmäkoskelle

08.12.2023


Suomalaisen musiikin päivänä julkaistu Koskelle minä laulan -musiikkivideo on ylistyslaulu uudestisyntyneelle Varkauden Ämmäkoskelle, Saimaan uhanalaisille vaelluskaloille ja pohjoissavolaiselle elonkirjolle.

Kappaleen inspiraationa on toiminut marraskuussa 2022 Ämmäkoskeen avattu luonnonmukainen ohitusuoma. Kuluneen loppuvuoden aikana kalojen vedenalaista elämää ja kutukarkeloitakin on päästy seuraamaan WWF:n Luontoliven kalakamerassa. Videon perusteella kalat ovat ottaneet ennallistetun kosken saman tien omakseen. Myös kappaleessa mainitut taikalinnut eli koskikarat ovat löytäneet kosken.

– Ämmäkosken ennallistaminen on Pohjoismaiden ja koko Euroopan mittakaavassa merkittävä luontoteko. Luonto palaa takaisin, jos sen annetaan palata, sanoo kappaleen tuottaja Jari Sihvonen.

Koskelle minä laulan -kappaleen on säveltänyt kuopiolainen Juuso Happonen. Sanoituksen ovat tehneet yhteistyössä Happonen ja Sihvonen.

Solistina toimii Jami Kontturi, joka on opiskellut sähköbasson soittoa Kuopion konservatoriossa. Hän valmistui viime keväänä. Jotkut saattavat muistaa hänet tv:n laulukilpailusta viime keväältä. Erityisesti hänen tulkintansa Silta yli synkän virran -kappaleesta teki vaikutuksen tv-katsojiin. Uudella kappaleella hän palaa nyt takaisin virran äärelle.

"Musiikki ja luonto hengittävät samaa kieltä"

Kappaleella soittajina toimivat Kuopion konservatorion opettajat. Kuopiolaisen musiikkikentän monipuolisuudesta kertoo se, että konservatoriotyön lisäksi useimpien soittajien työnkuvaan kuuluu myös soittaminen Kuopion kaupunginorkesterissa, Kuopion kaupunginteatterissa ja Savonia-ammattikorkeakoulussa joko vakituisesti tai tilapäisesti. Heistä yksi työskentelee Joensuun kaupunginorkesterissa. Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan välinen yhteistyö musiikin alalla on vahvaa.

– Upean lopputuloksen mahdollisti Kuopion monipuolisen musiikkikoulutuksen olemassaolo ja vahva sitoutuminen tällaiseen projektiin. Musiikki ja luonto hengittävät samaa kieltä, joka kuuluu kansallisromantiikan värittämässä kappaleessa, kertoo sovituksesta vastannut Tapio Nykänen.

Levytyksessä ammattilaisten joukossa soittavat tasavertaisesti myös kaksi konservatorion perusopetuksen oppilasta. Musiikin äänittänyt ja miksannut Janne Voutilainen on hänkin valmistunut Kuopion konservatorion musiikkiteknologian linjalta.

Sovitusta on ollut tekemässä myös Jonas Ursin. Musiikkivideon on kuvannut Akseli Muraja.

Suomalaisen musiikin päivää vietetään säveltäjämestari Jean Sibeliuksen syntymäpäivänä 8. joulukuuta. Nykänen paljastaa, että hänen tekemässään sovituksessa on pieni viittaus päivänsankarin tuotantoon.

– Sovitukseen on piilotettu pieni kunnianosoitus Sibeliukselle, hän sanoo.

Kappaleen ja musiikkivideon on tuottanut Europe Direct Kuopio, joka on Pohjois-Savon liitossa toimiva EU:n paikallinen yhteyspiste.

Kappaleella soittavat Arto Parkkinen, oboe, Kyösti Varis, trumpetti, Ossi Ruoho, pasuuna, Marko Salmela, lyömäsoittimet, Suvi Hyttinen, sello, Aino Konttinen, viulu, Markku Lehikoinen, kontrabasso ja Säde Nykänen, koskettimet.

TAUSTAA

Ennallistamisasetus on osa EU:n biodiversiteettistrategiaa

EU-maat hyväksyivät vuonna 2020 EU:n biodiversiteettistrategian, jonka tavoitteena on pysäyttää luontokato ja kääntää luonnon monimuotoisuuden kehitys myönteiseksi vuoteen 2030 mennessä. Ennallistamisasetuksen lopullisesta sisällöstä päästiin sopuun kolmikantaneuvotteluissa marraskuussa 2023. Asetus odottaa Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston hyväksyntää. 

Ennallistamisasetuksesta äänestetään Euroopan parlamentin täysistunnossa ja Euroopan unionin neuvoston täysistunnossa näillä näkymin helmi-maaliskuussa 2024. Asetus voi tulla voimaan aikaisintaan noin vuoden 2024 puolivälissä.

Ennallistamisasetuksen tultua voimaan alkaa EU:n jäsenmaissa asetuksen kansallinen toimeenpano. Toimeenpanoa varten laaditaan kansallinen ennallistamissuunnitelma, jossa muun muassa määritellään keinot asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kansallisen ennallistamissuunnitelman on määrä valmistua kahden vuoden kuluessa asetuksen voimaan tulosta.

Osana ennallistamisasetusta EU:n alueella tavoitellaan vapaasti virtaavien jokien lisäämistä yhteensä 25 000 kilometrillä vuoteen 2030 mennessä.

Itäisessä Suomessa yksi seuratuimmista virtavesien ennallistamiskohteista on ollut Etelä-Karjalan Rautjärvellä sijaitseva Hiitolanjoki. Se vapautui itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta 2023 vaelluskalojen kulkureitiksi ja lisääntymisalueeksi Laatokalta latvavesille. Työ kesti kaikkiaan yli kaksi vuosikymmentä. Loppurutistus, jonka aikana joesta purettiin kolme voimalapatoa, vei kolme vuotta.

Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu, että yhteistoiminnassa alueen toimijoiden kanssa hallitus edistää Heinäveden Palokin koskien ennallistamista uhanalaisten kalakantojen elvyttämiseksi ja että samalla edistetään Itä-Suomen kestävää matkailua.

EU:n ennallistamisasetus