Maakuntahallitus vaatii suurempia panostuksia Savon rataan

26.06.2023


Petteri Orpon
hallituksen ohjelmassa on mainittu Pohjois-Savon kannalta monta myönteistä asiaa, mutta niiden toteutumiseksi on paljon työtä. On myös selvää, että osa sote-menojen sopeuttamisesta ja koulutusleikkauksien kohdentumisesta koskettaa maakuntaa negatiivisesti. Toteutus tulee tehdä huolellisesti yhdessä alueellisten toimijoiden kanssa valmistellen, että talouden välttämätön sopeuttaminen aiheuttaa mahdollisimman vähän vaurioita.

Hallitus on poikkeuksellisesti jo muodostamisensa yhteydessä julkistanut mittavan investointipaketin, josta kohdistuu vaalikauden aikana 797 miljoonaa euroa toistaiseksi kohdentamattomana väyläverkon kehittämiseen. Kohdennettuihin väylänhankkeisiin osoitetaan noin 1,5 miljardia euroa ja väyläverkon korjausvelan purkamiseen 520 miljoonaa. Suomen väyläverkon kehittämisessä Itä-Suomi on jäänyt merkittävästi jälkeen Länsi-Suomen yhteyksien kehittämistahdista, ja siksi mm. VT 5 Leppävirta-Kuopio-yhteysvälin kehittäminen 140 miljoonan ja Karjalan radan kehittämisen jatkaminen yli 200 miljoonan euron määrärahoilla ovat tervetulleita.

Myönteisistä asioista huolimatta on valitettavaa, että väylien korjausvelan purkamiseen osoitettu summa on riittämätön. Taloussuhteiden katkeaminen Venäjän kanssa on tarkoittanut Itä-Suomessa mittavaa teollisuuden raaka-ainekuljetusten kasvua. Erityisesti lisääntynyt kotimaisen teollisuus- ja energiapuun hankinta rasittaa vähäliikenteistä tie- ja rataverkkoa. Savon radalla liikenne on puukuljetusten ja muun teollisuuden rahdin kasvun vuoksi kasvanut eniten koko Suomen rataverkolla, mistä syystä osoitettu 50 miljoonan euron määräraha vaalikaudelle ei riitä radan kehittämistarpeisiin, vaan tarkoittaa lähinnä ylläpitävää tasoa.

Savon radan osalta Väyläviraston toimenpideselvitys on ollut hallitusneuvottelujen aikana kesken. Pohjois-Savon maakuntahallitus vaatii, että Savon radan toimenpidetaso nostetaan nopeudennostosta välityskyvyn parantamiseksi ja osoitetaan radalle väyläverkon kehittämismomentin (31.10.77) puitteissa merkittävää lisäystä. Erityisesti kohtaamispaikkojen rakentaminen on teollisuuden materiaalivirtojen muututtua välttämättömiä. Välityskykyä parantavat myös nopeusrajoituspaikkojen poistamisen edellyttämät toimet ja kulunvalvonnan modernisointi.

Hallituksen tulee luoda menettely sen varmistamiseksi, että rahoitus riittää investointipakettiin sisällytettyihin hankkeisiin sen toimikauden aikana, vaikka kohteiden suunnitelmien keskeneräisyydestä ja kustannusten noususta johtuen lopullinen hinta ei voi olla vielä tiedossa.

On tärkeää, että hallitus on kirjannut ohjelmaansa huolellisen valmistautumisen EU:n toimielinten uudelle ensi vuonna alkavalle kaudelle ja uudelle budjettikaudelle. Erityisen tärkeänä maakuntahallitus pitää Suomen EU-liittymissopimuksessa vahvistetun harvaan asuttujen alueiden tukitason varmistamista ja tällä kriteerillä saadun rahoituksen käyttämistä kokonaisuudessaan Itä- ja Pohjois-Suomen alueella. Alueen maakuntaliitot seuraavat tiiviissä yhteistyössä myös kuluvan rahoituskauden varojen kohdentamista. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien tukitasoa ei saa heikentää edellisen hallituksen päättämästä.

Hallitusohjelmassa on aiheellisesti annettu merkittävä rooli Suomen energiantuotannon vahvistamiselle ja uuden teollisuuden luomiselle. Kaikki ei voi tulevaisuudessakaan kuitenkaan perustua tuulivoima- ja vetytalouteen, vaan teollisuuden puhdas siirtymä edellyttää myös itäsuomalaisia vahvuuksia: bioenergiaa, maa- ja metsätalouden sivuvirtoja, biokaasua ja uusiutumattomia luonnonvaroja säästävää kiertotalotta. Näiden osalta Pohjois-Savossa on merkittävää potentiaalia, joka tuo arvokkaan panoksen omavaraisuuteen ja huoltovarmuuteen.

Pohjois-Savolle tärkeä erityiskysymys on yliopistosairaaloiden rahoitusmalli. Nyt niiden muita keskussairaaloita korkeampiin toimintamenoihin saadaan rahoitusta vain sijainti-hyvinvointialueen väestömäärän perusteella. Oikeudenmukaista olisi ottaa huomioon kaikkien niiden hyvinvointialueiden väestöpohja, jotka kuuluvat yliopistosairaalan yhteistyöalueeseen. Tähän kysymykseen hallitusohjelmassa ei ole löydetty ratkaisua, joten Pohjois-Savon liitto jatkaa vaikuttamistyötä asian korjaamiseksi yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa.

Lisätietoja:
Mira Kokkonen, maakuntahallituksen puheenjohtaja
p. 050 3050656, mira.kokkonen@kiuruvesi.fi