Pohjois-Savon kuntien tilinpäätös päätyi plussalle vuonna 2022, mutta kunnilla on jo katse tulevassa

Pohjois-Savon kuntien yhteenlaskettu tilikauden tulos jäi viisi miljoonaa euroa plussalle vuonna 2022, kun talousarvioissa kunnat ennakoivat tilikaudelle tulevan alijäämää yli 20 miljoonaa euroa. Kuntataloustyöryhmän arvion mukaan tilinpäätöksen käänsi plussalle etenkin verotulojen ennakoitua parempi kehitys.

Kuntien menot kasvoivat tuloja nopeammin, mutta verotulojen kehitys oli vahvaa

Kunnille kertyi toimintatuloja viime vuonna 367 miljoonaa euroa (1 483 €/as.). Toimintatulojen määrä kasvoi 0,4 % vuodesta 2021. Yhteensä kuntien käyttötulot kasvoivat 3,5 %.

Verotuloja kunnille kertyi 883 miljoonaa euroa (4 324 €/as.). Verotulot kasvoivat vuoteen 2021 verrattuna 3,5 %. Kuntien tuloverot kasvoivat 3,5 %, kiinteistöverot 6,6 % ja yhteisöverot 0,6 %. Kuntataloustyöryhmä huomauttaa työllisyystilanteen pysyneen maakunnassa verrattain hyvänä vuonna 2022, ja verotulojen kehitys oli ennakoitua parempi.

Kuntien toimintamenot kasvoivat 5,5 % ja olivat yhteensä 2 033 miljoonaa euroa (8 209 €/as.). Kuntien toimintakate jatkoi heikkenemistä 6,6 %:n verran.

Vuosikate heikkeni noin 30 miljoonalla eurolla

Kuntien vuosikate oli yhteensä 103 miljoonaa euroa vuonna 2022. Vuosikate heikkeni reilut 20 % vuodesta 2021. Paras vuosikate asukasta kohden oli Rautavaaralla, 1 400 €/as., ja heikoin Lapinlahdella, 89 €/as. 13 kunnan vuosikate riitti kattamaan poistot.

Tilinpäätös jäi alijäämäiseksi kuudella kunnalla vuonna 2022. Yhdellä kunnalla oli taseessa kertynyttä alijäämää.

Investointien määrä edelleen kasvussa

Kunnat käyttivät investointeihin (brutto) viime vuonna yhteensä 162 miljoonaa euroa (654 €/as.), mikä oli 10,1 % enemmän kuin vuonna 2021. Vähiten asukasta kohden investoi Vesanto, 67 €/as., ja eniten Kaavi, 1 348 €/as.

Kuntien lainakanta kasvoi viime vuonna 0,3 %. Yhteensä kunnilla oli lainaa 885 miljoonaa euroa eli 3 574 €/as. Kuntien lainojen ja vuokravastuiden yhteismäärä oli 1 156 miljoonaa euroa. Määrä kasvoi vuoden takaisesta 3,6 %. Lainoja ja vuokravastuita oli asukasta kohden keskimäärin 4 666 €/as., mutta vaihteluväli oli Tuusniemen 1 332 eurosta Varkauden 8 568 euroon.

Myös konsernien vuosikate heikkeni

Kuntakonsernien vuosikate oli yhteensä 263 miljoonaa euroa ja se heikkeni edellisvuodesta 15,3 %. Paras vuosikate asukasta kohden oli Rautavaaralla 1 732 €/as. ja heikoin Lapinlahdella, 390 €/as.

Kertynyttä ylijäämää kuntakonserneissa oli 316 miljoonaa euroa (1 274 €/as.). Yhden kunnan konsernitaseessa oli kertynyttä alijäämää.

Kuntakonserneissa oli lainaa 2 144 miljoonaa euroa (8 658 €/as.). Lainojen ja vuokravastuiden yhteismäärä kohosi 2 548 miljoonaan euroon (10 285 €/as.). Konsernien suhteellinen velkaantuneisuusaste vaihteli 45 %:sta 100 %:iin. Alhaisin velkaantuneisuusaste oli Leppävirralla ja Tuusniemellä ja korkein Kuopiolla.

Yhteenvetona kuntataloustyöryhmä toteaa, että vaikka kuntien vuoden 2022 tilinpäätös jäi positiiviseksi, on kuntien katse jo tulevassa. Tulevat vuodet ovat kunnille haasteellisia investointipaineiden, hintojen nousun, korkokehityksen ja tulopohjassa tapahtuvien muutosten myötä. Osaltaan muutoksia kuntien talouteen tuo myös TE-palveluiden järjestämisvastuun siirtyminen kunnille vuoden 2025 alusta.

Pohjois-Savon liiton kuntataloustyöryhmä jatkaa TE-uudistuksen kuntatalousvaikutusten seurantaa ja arviointia kuntien ja kuntapäättäjien työn tueksi.

Kuntakohtaiset liitetaulukot

Lisätietoja antaa:
Juha Piiroinen, kuntataloustyöryhmän puheenjohtaja
p. 044 758 1403