Euroopan pohjoisten alueiden elinvoima, kilpailukyky ja turvallisuus ovat koko Euroopan strateginen kysymys
06.11.2026
Elsi Kataisen mielestä hyvinvoivaa Eurooppaa ei ole ilman hyvinvoivia alueita. Kuva: Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto
Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden NSPA-verkoston (Northern Sparsely Populated Areas) foorumi kokosi lokakuun lopulla Torniossa yhteen aluekehittämisen, EU-vaikuttamisen ja arktisen yhteistyön asiantuntijoita Suomesta, Ruotsista ja Norjasta.
Foorumin keskeinen viesti oli selkeä: Euroopan pohjoisten alueiden elinvoima, kilpailukyky ja turvallisuus ovat koko Euroopan strateginen kysymys, joka on huomioitava tulevissa EU:n rahoitus- ja sääntelyratkaisuissa.
Kaksipäiväisessä foorumissa käsiteltiin muun muassa EU:n arktista strategiaa, tulevaa monivuotista rahoituskehystä, kilpailukykyä, vihreää siirtymää sekä pohjoisten alueiden turvallisuutta, kriisinkestävyyttä ja yhteistyötä. Keskustelut olivat ajankohtaisia, sillä Euroopan unioni on juuri julkaissut uuden arktisen strategiansa ja neuvottelut vuosien 2028–2034 monivuotisesta rahoituskehyksestä ovat käynnissä.
Pohjoisten alueiden näkemyksiä EU:n tulevaisuuteen ja arktiseen strategiaan
EU:n komission meri- ja kalastusasioiden pääosaston Miguel Roncero esitteli videoyhteydellä uuden arktisen strategian keskeiset painopisteet. Arktisen strategian toimeenpanosuunnitelman osalta komissio on käynnistämässä työnsä piakkoin. Suomen ulkoministeriön arktinen suurlähettiläs Kalle Kankaanpää ja Lapin liiton kehittämisjohtaja Päivi Ekdahl korostivat puheenvuoroissaan arktisten alueiden kasvavaa roolia Euroopan turvallisuuden, energiaomavaraisuuden, vihreän siirtymän ja kilpailukyvyn näkökulmasta. Keskusteluissa nostettiin esiin myös tarve investoida infrastruktuuriin, saavutettavuuteen ja elinvoimaisiin paikallisyhteisöihin.
Keskusteluissa nousi vahvasti esille NSPA-verkoston merkitys arktisen alueen toimijana ja strategian toimeenpanijana. Sekä Roncero että Kankaanpää korostivat, että arktisen strategian toimeenpanossa paikalliset ja alueelliset toimijat sekä toimijoiden välinen yhteistyö ovat avainasemassa.
EU-rahoituksen tulevaisuus keskeisenä teemana
Euroopan parlamentin jäsen Elsi Katainen käsitteli kansallisia ja alueellisia kumppanuussuunnitelmia (NRPP) koskevien neuvottelujen tilannetta. Puheenvuorossaan Katainen korosti alueiden merkitystä todeten, että hyvinvoivaa Eurooppaa ei ole ilman hyvinvoivia alueita. Hän nosti esille erityisesti alueiden roolin tulevan monivuotisen rahoituskehyksen valmistelussa ja painotti kansallisen koordinaation sekä alueellisen osaamisen merkitystä. Katainen piti tärkeänä riittävän rahoituksen turvaamista EU:n eri rahastoihin sekä sitä, että alueiden tarpeet tunnistetaan ja osaamista hyödynnetään osana tulevaa EU-politiikkaa.
EU:n monivuotista rahoituskehystä koskevien keskustelujen tilannetta tarkastelivat myös Itä- ja Pohjois-Suomen NRPP-valmistelun pääsihteeri Hanna Honkamäkilä ja Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston johtaja Kari Aalto.
– EU:n tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä korostuu tarve turvata pitkäjänteinen kehittämisrahoitus harvaan asutuille pohjoisille alueille. NSPA-alueet pitävät tärkeänä, että alueiden erityisolosuhteet tunnistetaan tulevassa kumppanuussuunnitelmassa, toteaa Itä- ja Pohjois-Suomen NRPP-valmistelun pääsihteeri Hanna Honkamäkilä.
– Pohjois-Savolle pohjoismainen yhteistyö avaa mahdollisuuksia yhdistää yritysten ja tutkimuksen osaamista uusiksi tuotteiksi, vienniksi ja työpaikoiksi. Tulevan EU-rahoituksen on autettava myös pieniä yrityksiä uudistumaan ja pääsemään mukaan suurten investointien toimitusketjuihin. Samalla on huolehdittava osaajista, toimivista yhteyksistä ja hyvän arjen edellytyksistä, jotta ihmisillä on todellinen mahdollisuus jäädä tai palata kotiseudulleen. Siksi NSPA-erityisrahoituksen jatkuvuus ja maakuntien mahdollisuus päättää sen kohdentamisesta ovat meille keskeisiä tavoitteita, toteaa Pohjois-Savon liiton aluekehitysjohtaja Timo Ollila.
Kestävä siirtymä ja turvallisuus pohjoisilla alueilla
Arktisten alueiden vihreää siirtymää ja kestävää kehitystä käsitelleessä paneelissa tarkasteltiin pohjoisten alueiden mahdollisuuksia sekä suurten investointien kestävää toteuttamista tutkimuksen, teollisuuden ja aluekehittämisen näkökulmista. Paneelissa näkökulmia toivat tutkimuspäällikkö, dosentti Jaana Sorvali Luonnonvarakeskuksesta, ympäristö- ja biodiversiteettihankkeista vastaava päällikkö Kirsi Johansson Outokummulta, maakuntaneuvos Rickard Carstedt Västerbottenin alueelta sekä ympäristö- ja luonnonvarapäällikkö Ritva Isomäki Pohjois-Pohjanmaan liitosta. Keskustelua johti erityisasiantuntija Tiina Paakkari Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimistosta.
Foorumin toisena päivänä käsiteltiin eurooppalaisen arktisen alueen turvallisuutta, kriisinkestävyyttä ja muuttuvaa geopoliittista tilannetta. Naton asiantuntija Johannes Puukki ja Lapin yliopiston Arktisen keskuksen professori Tanja Joona korostivat puheenvuoroissaan arktisen turvallisuuden, alueiden ja kansalaisyhteiskunnan resilienssin sekä käytännön toimeenpanon merkitystä. Molemmissa puheenvuoroissa nousivat esiin yhteistyön ja keskinäisen luottamuksen merkitys.
