Rautalammilla etsittiin yhteistä säveltä

"Keskustellaan rauhallisesti ja ymmärtäväisesti toiset huomioon ottaen. Emme pysty muuttamaan toistemme mielipiteitä, mutta voimme koettaa ymmärtää toisen näkökulmaa, että mitä mieltä hän asiasta saattaa olla." 

Näillä sanoilla avasi Rautalammin kunnanvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Jussi Herranen Pohjois-Savon ympäristödialogien sarjaan kuuluvan tilaisuuden Rautalammilla. Samalla hän tuli kiteyttäneeksi dialogin syvimmän merkityksen. Tilaisuuden tavoitteena oli lisätä ymmärrystä tuulivoimasta ja uusiutuvasta energiasta sekä edistää keskustelua, joka tukee Rautalammin kunnan strategisia tavoitteita.

Alustajina toimivat Kirsi Pelkonen Navitas Kehitys Oy:stä, aluekehitysjohtaja Timo Ollila Pohjois-Savon liitosta ja professori Anne Tolvanen Luonnonvarakeskuksesta. Dialogissa olivat mukana Herrasen, Ollilan ja Tolvasen kanssa kunnanhallituksen puheenjohtaja Joni-Matti Kuikka (kuvassa vas.), Pohjois-Savon luonnonsuojelupiirin toiminnanjohtaja Osma Naukkarinen (toinen vas. mikrofoni kädessä) ja Pohjois-Savon energiaklusterin Jarno Ruusunen.

Jyri Wuorisalon ja Saara Karkulahden vetämässä dialogissa keskustelu polveili energiamurrokseen liittyvien sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, hyväksyttävyyden ja elinvoiman teemojen ympärillä. Yhteinen sävel löytyi siitä, että uudet energiamuodot tuovat elinvoimaa kuntaan ja koko maakuntaan. Investoinnit vaikuttavat positiivisesti väestökehitykseen, palveluihin ja kokonaisturvallisuuteen. Suunnittelun on kuitenkin oltava avointa, tasapuolista ja oikea-aikaista.

Moni korosti matkailun mahdollisuuksia ja potentiaalia. "Mitä muuta voidaan tehdä Rautalammin uskomattomilla aarteilla kuin valjastaa ne energiatuotantoon? Etelä-Konneveden kansallispuisto on kyseisellä paikalla tietystä syystä", yksi keskustelijoista muistutti.

Elinvoimarakenteen siirtyminen Länsi-Suomeen nähtiin uhkana myös huoltovarmuuden kannalta. Kysymyksinä nousi esille, että pitäisikö elinvoiman takia epämukavuutta sietää jonkin verran myös "omalla takapihalla". Kaikki energiamuodot aiheuttavat ympäristövaikutuksia ihmisille, luonnolle ja eläimille. Toiset enemmän, toiset vähemmän. Siitä ei päästä kokonaan eroon, että toiset saavat hyödyn, toiset haitan. Tarvitaankin uusia malleja, joissa hyödyt investoinneista jakaantuisivat tasaisemmin ja oikeudenmukaisemmin.

Dialogissa ei juuri mainittu – ainakaan nimeltä – Harjulinja-voimajohtohanketta tai Ilosenmäen tuulivoimapuistoa, jota suunniteltiin kansallispuiston ja Natura-alueen läheisyyteen. Taustalla saattoi olla hanketoimijan hiljattainen vetäytyminen hankkeesta. Keskustelijoiden mielestä hyväksyttävyyden näkökulmasta Rautalammilla pitäisi laittaa paukkuja enemmän aurinkovoimaan kuin tuulivoimaan. Lisäksi jatkuvan kasvun ja teknologisten vaihtoehtojen rinnalle tarvitaan systeemistä muutosta, joka murtaa vanhat mallit. Milloin kohtuullistaminen lyö itsensä läpi toden teolla, kysyttiin.

Yhteenvetona todettiin, että on siirryttävä luontoarvoja ja elinkeinoja vastakkain asettelevasta keskustelusta yhteiseen ymmärrykseen luontopositiivisuudesta. Monimuotoinen luonto on edellytys monimuotoiselle elinkeinorakenteelle. Ruuantuotanto ja metsätalouskin ovat kriisissä, jos luontokato kiihtyy.

Pohjois-Savon ympäristödialogien sarja alkoi viime keväänä. Rautalammin tilaisuus oli järjestyksessään jo yhdeksäs. Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Rautalammin kunta, Pohjois-Savon liitto, Kehitysyhtiö Savogrow Oy, Itä-Suomen elinvoimakeskuksen HIPOVA-hanke sekä Savonia-ammattikorkeakoulu.

Tilaisuus oli osa EU:n Climate Action Days -tapahtumasarjaa. Maaliskuussa eri puolilla Eurooppaa järjestetään erilaisia ilmastotoimintaan liittyviä tilaisuuksia ja aktiviteetteja. Niiden tavoitteena on lisätä tietoisuutta ilmastonmuutoksesta, innostaa toimintaan ja tuoda ihmisiä mukaan konkreettisiin ilmastotoimiin.

Teksti ja kuvat: Jari Sihvonen