Väestökato kiihtyi Itä-Suomessa – väestökehitys heikointa vuosien 2005 ja 2001 jälkeen

Tammi-joulukuussa 2017 Pohjois-Savon väestökehitys on ollut heikointa yli 10 vuoteen. Sama tilanne on koko Itä-Suomessa. Edellisen kerran Pohjois-Savo menetti väestöä yhtä paljon vuonna 2001.

Tällä hetkellä Suomessa maan sisäistä muuttovoittoa saavat vain Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa. Väestön keskittyminen on kiihtynyt. Pohjois-Pohjanmaa kasvaa korkean syntyvyyden ansiosta. Varsinais-Suomen muuttovoitto on kolminkertaistunut vuotta aikaisemmasta ja koko väestökasvu on kaksinkertaistunut. Koko maassa talouskasvu on viime vuonna kiihtynyt ja on samalla tasolla Pohjois-Savon kanssa. Tämä lisää työvoiman kysyntää varsinkin suurilla työssäkäyntialueilla.

Pohjois-Savossa väestömäärä on kasvanut vain Kuopiossa, ja sielläkin takavuosiin verrattuna heikosti 494 hengellä. Kuopion kasvu perustui viime vuonna muuttovoittoon, maan sisältä 344 henkeä ja siirtolaisista 182 henkeä, yhteensä 526 hengen muuttovoitto. Enimmillään Kuopion koko nettomuutto oli +1057 vuonna 2013. Tällä ja paremmalla tasolla sen pitäisi olla joka vuosi.

Kuopiossa kuolleita oli 140 enemmän kuin syntyneitä. Syntyneiden enemmyys on Kuopiossa heikentynyt vuodesta 2015 alkaen. Viimeisen 10 vuoden tasosta syntyneiden määrä on laskenut noin 10 % ( noin -100 lasta), mutta suhteessa enemmän on lisääntynyt kuolleiden määrä. Kuntaliitosten myötä Kuopion väestörakenne on muuttunut aikaisempaa vanhemmaksi.

Siilinjärvi oli vuonna 2017 ainoa maakunnan kunta, missä syntyneiden määrä ylitti kuolleiden määrän (+66). Maan sisäinen muuttoliike oli kuitenkin Siilinjärvellä tappiolla -203 henkeä (-163 v. 2016). Kun siirtolaisten määrä kasvoi 42 hengellä, oli kunnan koko väestönmuutos -110 (-104 vuotta aikaisemmin).

Koko maakunta menetti tammi-joulukuussa väestöä -1087, vuosi sitten tappio oli -353. Kuolleita oli syntyneitä enemmän -905 (-726), maan sisäinen muuttotappio oli -600 (-156) ja siirtolaisia saatiin lisää 453 (531). Kokonaismuutto oli tappiolla -147, vuosi aikaisemmin maakunta oli plussalla 375. Edellisen kerran koko muuttoliike oli tappiolla vuonna 2005. Pohjois-Savon heikentynyt väestökehitys johtuu ensi sijassa maakunnan ja sen keskuksen heikentyneestä muuttoliikkeen vetovoimasta ja rintamaiden kasvaneesta imusta. Ikärakenteesta johtuva väkimäärän väheneminen lisää menetyksiä.

Kuopion seudun väestön kokonaismuutos oli viime vuonna +384, Ylä-Savon -744, Sisä-Savon -158, Koillis-Savon -185 ja Varkauden seudun -384.

Luonnollinen väestönkasvu oli negatiivinen kaikilla seuduilla, Kuopion seutu -74, Ylä-Savo -334, Sisä-Savo -187, Koillis-Savo -115 ja Varkauden seutu -195.

Kuntien välinen muuttotase oli Kuopion seudulla 141, Ylä-Savossa -426, Sisä-Savossa -34, Koillis-Savossa -75 ja Varkauden seudulla -206. Siirtolaisuus huomioiden koko muuttotase oli Kuopion seudulla +626, Ylä-Savossa -365, Sisä-Savossa -2, Koillis-Savossa -66 ja Varkauden seudulla -185. Kaikki seudut ovat menettäneet väestöä ikärakenteesta johtuen. Muuttoliikkeessä vetovoimaisimpia ovat olleet Kuopio sekä Suonenjoki ja Rautalampi.

Pohjois-Savossa väestökehitys ja yritysten talouden ja viennin kasvu kulkevat eri suuntaan. Kasvu on yrityksissä ollut myös viime vuoden puolella kovaa, mutta väki vähenee.

Väestökehitys on muussa Itä-Suomessa ollut vielä Pohjois-Savoa heikompaa. Kaikissa maakunnissa niin syntyneiden enemmyys kuin muuttoliike ovat tappiolla. Etelä-Savossa väkimäärä väheni -1719 (-1330), Pohjois-Savossa -1087 (-353), Pohjois-Karjalassa -1025 (-670) ja Kainuussa -832 (-521).

Uudellamaalla väestömäärä kasvoi +19351 (+18032), Varsinais-Suomessa +2338 (+1220), Pirkanmaalla +2874 (+3242), Pohjois-Pohjanmaalla +737 (+1096) ja Ahvenanmaalla +286 (+231). Koko maan väestönkasvu oli viime vuonna maahanmuuton varassa, kuolleiden määrä ylitti syntyneiden määrän.

Tarvittaessa lisätietoja aluekehityspäällikkö Jari Jääskeläinen, jari.jaaskelainen(at)pohjois-savo.fi, puh. +358447142626.