Seurantakaudella muuttoliikkeessä näkyy opiskelijoiden toukokuun muutot. Perinteisesti opiskelijoiden kevään muutot ovat vähentäneet opiskelupaikkakuntien väkimäärää ja lisänneet muiden alueiden väkeä.

Alkuvuonna 2018 väestökehitys on ollut aikaisempaa parempaa Vieremällä (jo toista vuotta peräkkäin) ja Lapinlahdella. Kuopion seudulla ei olla päästy vuosien 2011-2014 vuosien hyvään kasvuun, mutta kuitenkin vähän viime vuotta paremmalle tasolle. Sisä-Savon alkuvuosi on ollut heikoin pitkään aikaan, lukuun ottamatta Vesantoa. Varkauden seudulla väen väheneminen on ollut keskimääräisellä tasolla ja Koillis-Savossa suurempaa.

Tammi-toukokuussa 2018 Pohjois-Savon väestö väheni -670 hengellä, vuotta aikaisemmin väheneminen oli -726. Vuosi 2014 oli maakunnan edellinen hyvän väestökehityksen vuosi, tuolloin tammi-toukokuussa väki väheni -279 henkeä ja Kuopion väestömuutos oli tässä vaiheessa tasapainossa. Yritysten hyvä viennin ja liikevaihdon kasvu ei ole realisoitunut väestökehityksessä vuonna 2017 eikä vuoden 2018 alussa.

Viime vuoden heikko väestökehitys on jatkunut alkuvuoden aikana koko Itä-Suomessa, erityisesti Etelä-Savon kehitys on huono. Väestömäärän muutos oli tammi-toukokuussa Etelä-Savossa -1013, Pohjois-Savossa -670, Pohjois-Karjalassa -575 ja Kainuussa -332. Uusimaa kasvoi 7865, Pirkanmaa 691, Ahvenanmaa 115, Pohjois-Pohjanmaa 39 ja Varsinais-Suomi 38.

Tällä hetkellä Suomessa maan sisäistä muuttovoittoa saavat vahvimmin Uusimaa (3668 ja siirtolaisia 2713) ja Pirkanmaa (648 ja siirtolaisia 275). Alkuvuosi on välillä ollut hyvä myös Päijät-Hämeen muuttoliikkeessä, missä saatiin yhteensä 301 muuttovoittoa. Viime vuoden hurja kasvu ei ole ainakaan alkuvuonna jatkunut Varsinais-Suomessa.

Syntyneitä on ollut kuolleita enemmän vain Uudellamaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla. Tammi-toukokuussa 2018 syntyvyyden lasku on jatkunut koko maassa, mutta Pohjois-Savossa lasku pysähtyi vuoden 2017 tasolle.

Pohjois-Savossa väestömäärä on tammi-toukokuussa kasvanut vain Vieremällä 19. Syntyneitä oli kuolleita enemmän vain Siilinjärvellä 10 ja Vieremällä 1. Koko maakunnassa syntyneiden enemmyys -466 oli vähän parempi kuin viime vuonna -499. Muuttovoittoa maan sisällä saivat Lapinlahti 28, Vieremä 16, Kaavi 15, Vesanto 12, Iisalmi 8, Leppävirta 8 ja Tuusniemi 1. Koko maakunnassa kuntien välinen muuttotappio oli -358, vuotta aikaisemmin samalla tasolla -369.

Siirtolaisten määrä kasvoi 154, vuotta aikaisemmin 142. Kuopion seutu sai siirtolaisia lisää 116, Ylä-Savo 14, Sisä-Savo 6, Koillis-Savo -1 ja Varkauden seutu 19.

Kuopiossa väki väheni tammi-toukokuussa -228, vuotta aikaisemmin tase oli -333. Kuolleita oli -67 enemmän kuin syntyneitä, edellisen vuonna tähän aikaan -79. Syntyneiden enemmyys on Kuopiossa heikentynyt vuodesta 2015 alkaen. Viimeisen 10 vuoden tasosta syntyneiden määrä on laskenut noin 10 % ( noin -100 lasta), mutta suhteessa enemmän on lisääntynyt kuolleiden määrä. Kuntaliitosten myötä Kuopion väestörakenne on muuttunut aikaisempaa vanhemmaksi. Tammi-toukokuussa 2018 syntyi 414 lasta, vuotta aikaisemmin 431.

Kuopion kuntien välinen muuttoliike oli -265, viime vuonna tähän aikaan hiukan heikompi -322. Alkuvuoden aikaan vetovoima ei ole kasvanut toivotusti, vaikka suunta on viime vuotta parempi. Siirtolaisia Kuopio sai lisää 104.

Siilinjärvi oli vuonna 2017 ainoa maakunnan kunta, missä syntyneiden määrä ylitti kuolleiden määrän (+66). Myös tammi-toukokuussa 2018 syntyneiden enemmyys oli positiivinen 10. Kunnan väestömäärä väheni -7 henkeä, vähemmän kuin vuotta aikaisemmin -70. Maan sisäinen muuttoliike oli Siilinjärvellä tappiolla -29 henkeä, vähemmän kuin edellisen vuoden alussa -93. Siirtolaisten määrä kasvoi 12 hengellä.

Ylä-Savon väestökato on hiukan pienentynyt alkuvuonna, väki väheni -161, vuotta aikaisemmin -177. Syntyneiden enemmyys oli -159 (-194), maan sisäinen muuttoliike -16 (-111) ja siirtolaisten määrän kasvu 14 (28).

Merkittävin positiivinen muutos on Vieremän väkimäärän kasvu 19:lla (-5 vuotta aikaisemmin). Vieremä sai maan sisältä muuttovoittoa 16 henkeä (11) ja syntyneiden enemmyys oli tasapainossa 1 (-18). Siirtolaisia Vieremä sai lisää 2 (1).

Myös Lapinlahden vuoden alku on edellistä parempi. Väkimäärä väheni -8 kun vuosi sitten tase oli -84. Lapinlahden muuton koko tase oli 31, vuotta aikaisemmin -46. Syntyneiden enemmyys oli -39 (-38).

Iisalmen väki väheni -25 (-8), muuttoliike 8 (37) ja syntyneiden enemmyys -33 (-45).

Sisä-Savossa tammi-toukokuussa 2018 väkimäärä väheni -103, kun vuotta aikaisemmin muutos oli tasapainossa 1. Syntyneiden enemmyys oli -87 (-73) ja muuttotase -16 (74). Suonenjoen (-49 / 17) ja Rautalammin (-35 / 11) alkuvuosi meni edellistä vuoden alkua huonommin, Vesannolla paremmin.

Koillis-Savossa väkimäärä laski -73 (-63). Syntyneiden enemmyys oli -73 (-41) ja muuttotase 0 (-22). Väkimäärän lasku johtuu kuolleisuuden kasvusta ja syntyneiden vähenemisestä.

Varkauden seudulla väestömäärä väheni -98 (-84). Syntyneiden enemmyys oli -90 (-120), vaikka syntyneiden määrä laski 70:een 89:sta. Kuntien välinen muuttotappio nousi -27:een edellisen vuoden +22:sta. Tappio oli Varkaudessa -35, Leppävirta sai voittoa 8. Siirtolaisten määrä lisääntyi 19 (14).

Tarvittaessa lisätietoja aluekehityspäällikkö Jari Jääskeläinen, jari.jaaskelainen@pohjois-savo.fi, puh. +358447142626.

Väestönmuutosten ennakkotiedot Pohjois-Savossa ja maakunnissa.
Kunnittaiset väestönmuutoskuviot v. 2012-2018