Väestönmuutosten ennakkotiedot tammi-heinäkuulta 2018

Väestökehitys tammi-heinäkuulta 2018 hieman edellisvuotta parempi – väestötappiota silti -742

Tammi-heinäkuussa 2018 Pohjois-Savon väestö väheni -742 hengellä, vuotta aikaisemmin väheneminen oli -955. Vuosi 2014 oli maakunnan edellinen hyvän väestökehityksen vuosi, tuolloin tammi-heinäkuussa väki väheni -211 henkeä.

Yritysten hyvä viennin ja liikevaihdon kasvu ei ole realisoitunut väestökehityksessä vuonna 2017 eikä vuoden 2018 alussa.

Viime vuoden heikko väestökehitys on jatkunut alkuvuoden aikana koko Itä-Suomessa, erityisesti Etelä-Savon kehitys on heikko. Väestömäärä väheni Etelä-Savossa -1367, Pohjois-Savossa -742, Pohjois-Karjalassa -811 ja Kainuussa -443. Kasvua oli Uudellamaalla 11728, Pirkanmaalla 1465, Ahvenanmaalla 279 Varsinais-Suomessa 419.

Tällä hetkellä Suomessa maan sisäistä muuttovoittoa saavat vahvimmin Uusimaa, Pirkanmaa sekä vähäisessä määrin Varsinais-Suomi, Päijät-Häme ja Ahvenanmaa. Syntyneitä on ollut kuolleita enemmän vain Uudellamaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla.

Pohjois-Savossa väestömäärä on kasvanut vain Vieremällä 19. Syntyneitä oli kuolleita enemmän vain Siilinjärvellä 22. Koko maakunnassa syntyneiden enemmyys oli -598, vuosi sitten -568. Muuttovoittoa maan sisällä saivat Lapinlahti 36, Vieremä 16, Kaavi 20, Vesanto 13, Iisalmi 2 ja Tervo 5. Koko maakunnassa kuntien välinen muuttotappio oli -358, vuotta aikaisemmin -557.

Siirtolaisten määrä kasvoi 214, vuotta aikaisemmin 170. Kuopion seutu sai siirtolaisia lisää 149, Ylä-Savo 10, Sisä-Savo 30, Koillis-Savo 0 ja Varkauden seutu 25.

Kuopiossa väki väheni tammi-heinäkuussa -198. Kuolleita oli -107 enemmän kuin syntyneitä, edellisenä vuonna tähän aikaan -87. Syntyneiden enemmyys on Kuopiossa heikentynyt vuodesta 2015 alkaen. Kuntaliitosten myötä Kuopion väestörakenne on muuttunut aikaisempaa vanhemmaksi.

Kuopion kuntien välinen muuttoliike oli -226, viime vuonna tähän aikaan hiukan heikompi -303. Siirtolaisia Kuopio sai lisää 135.

Siilinjärvi oli vuonna 2017 ainoa maakunnan kunta, missä syntyneiden määrä ylitti kuolleiden määrän (+66). Myös tammi-heinäkuussa 2018 syntyneiden enemmyys oli positiivinen 22. Kunnan väestömäärä väheni -6 henkeä. Maan sisäinen muuttoliike oli Siilinjärvellä tappiolla -42 henkeä. Siirtolaisten määrä kasvoi 14 hengellä.

Ylä-Savon väestökato on hiukan pienentynyt alkuvuonna, väki väheni -203, vuotta aikaisemmin -286. Syntyneiden enemmyys oli -185 (-209), maan sisäinen muuttoliike -28 (-112) ja siirtolaisten määrän kasvu 10 (35).

Lapinlahden vuoden alku on edellistä parempi. Väkimäärä väheni vain -10. Lapinlahden kuntien välinen nettomuutto oli 36. Syntyneiden enemmyys oli -37 (-43).

Positiivinen muutos on myös Vieremän väkimäärän kasvu 19:lla (-6 vuotta aikaisemmin). Vieremä sai maan sisältä muuttovoittoa 16 henkeä (8) ja syntyneiden enemmyys oli tasapainossa.

Iisalmen väki väheni -29 (-31), maan sisäinen muutto kasvoi 2 (-24) ja syntyneiden enemmyys -39 (-36).

Pielavedellä alkuvuosi on ollut selvästi vuoden takaista heikompaa.

Sisä-Savossa 2018 väkimäärä väheni -80, kun vuotta aikaisemmin muutos oli -45. Syntyneiden enemmyys oli -108 (-99) ja maan sisäinen muuttoliike -2 (31). Suonenjoen ja Rautalammin alkuvuosi meni edellistä vuoden alkua huonommin, Vesannolla paremmin.

Koillis-Savossa väkimäärä laski -90 (-94). Syntyneiden enemmyys oli -86 (-65) ja maan sisäinen muuttoliike -4. Väkimäärän lasku johtuu kuolleisuuden kasvusta ja syntyneiden vähenemisestä.

Varkauden seudulla väestömäärä väheni -165 (-129). Syntyneiden enemmyys oli -134 (-147). Kuntien välinen muuttotappio nousi -56 (0). Tappio oli Varkaudessa -44, Leppävirralla -12.

Tarvittaessa lisätietoja aluekehityssuunnittelija Teemu Juntunen, teemu.juntunen@pohjois-savo.fi, puh 044 7142 670.

Väestönmuutostilastot löytyvät täältä kunnittain ja maakunnittain