Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Pohjois-Savon väkiluku kasvoi 131 asukkaalla vuonna 2021. Maakunnan väkiluvun jyrkkä lasku alkoi taittua koronapandemian puhjettua vuonna 2020, jolloin väestötappio jäi 740 henkeen. Vuosina 2017–2019 väkiluku laski vielä 1 200–1 400 hengen vuosivauhtia.

Pohjois-Savon väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Pohjois-Savo keräsi muuttovoittoa muista maakunnista 735 henkeä, kun vuotta aiemmin muuttoliike oli 130 henkeä tappiolla. Vuosina 1990–2021 Pohjois-Savo on saanut muuttovoittoa muualta Suomesta vain kahdesti aiemmin. Edellinen muuttoennätys oli 97 henkeä, joten viime vuoden muuttovoitto on Pohjois-Savon näkökulmasta erittäin merkittävä. Ylipäätään yli 700 hengen muuttovoittoon ovat vuosina 1990–2021 yltäneet vain eteläisen Suomen suuret maakunnat Uusimaa, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi sekä 2000-luvun alussa Kanta-Häme. Lisäksi Pohjois-Savon väkilukua kasvatti viime vuonna ulkomailta saatu 577 hengen muuttovoitto.

Pohjois-Savon sisällä väestönkehitys vaihtelee kunnittain, ja maakunnan kasvu nojaa Kuopion runsaaseen muuttovoittoon. Ennakkotietojen mukaan Kuopio oli viime vuonna Suomen toiseksi muuttovetovoimaisin kunta Tampereen jälkeen. Eri puolilla Pohjois-Savoa on kuitenkin huomattavissa hienoista veto- ja pitovoiman vahvistumista. Kuntien välistä muuttovoittoa saivat viime vuonna Kuopion ohella Siilinjärvi, Pielavesi, Suonenjoki, Vesanto, Kaavi ja Tuusniemi. Väkiluku kasvoi viime vuonna ainoastaan Kuopiossa ja Siilinjärvellä. Muualla maakunnassa väkilukua laskee etenkin korkeasta ikärakenteesta johtuva kuolleisuus ja alhainen syntyvyys. Vaikka syntyneitä oli Pohjois-Savossa 92 enemmän kuin vuotta aiemmin, ylitti kuolleiden määrä syntyneet 1 173 hengellä.

Väestönmuutokset seuduittain

Kuopion seutukunnan väkiluku kasvoi 1 393 asukkaalla. Kuopion kaupungin väkiluku kasvoi 1 347 asukkaalla, mikä on suurin kasvu vuosina 1990–2021. Väkilukua nosti muualta Suomesta saatu ennätyksellinen 1 098 hengen muuttovoitto (vuosi sitten 678). Tulomuutot Kuopioon kasvoivat viime vuonna lähes 500:lla. Vuoteen 2020 verrattuna lähtömuuttoja Kuopiosta oli vain 72 kappaletta enemmän, kun yli 100 000 asukkaan kaupungeissa lähtömuuttojen määrä kasvoi keskimäärin 800 kappaleella viime vuoden aikana. Lisäksi Kuopion väkilukua kasvatti ulkomailta saatu 378 hengen muuttovoitto (vuosi sitten 287). Vaikka syntyneitä oli 60 enemmän kuin vuonna 2020, oli syntyneitä silti 114 vähemmän kuin kuolleita. Siilinjärvellä väkiluku kasvoi 46 hengellä (vuosi sitten laskua 172 henkeä). Siilinjärven väkilukua kasvatti ennen kaikkea 229 hengen muuttotappion kääntyminen 26 hengen muuttovoitoksi. Siilinjärvi oli Pohjois-Savon ainoa kunta, jossa syntyneitä oli kuolleita enemmän.

Ylä-Savon väkiluku laski 571 hengellä, mikä oli pienin väkiluvun lasku vuoden 2014 jälkeen. Ylä-Savossa suurin syy väestötappiolle oli korkeasta ikärakenteesta johtuva kuolleisuus. Kuolleita oli vajaa 40 vähemmän kuin vuotta aiemmin, mutta kuolleiden määrä ylitti silti syntyneet 453:lla. Sen sijaan kuntien välinen muuttotappio pieneni yli 130 hengellä, ja maahanmuutto huomioiden kokonaisnettomuutto jäi vain 120 henkeä miinukselle (vuosi sitten -270). Pielavesi onnistui kääntämään kuntien välisen muuttoliikkeen plussalle ja kokonaisnettomuutto jäi voitolliseksi myös Vieremällä. Iisalmen väkiluku laski 164 asukkaalla (vuosi sitten 244). Iisalmen väestönkehitystä kohensi kuolleiden määrän lasku sekä kuntien välisen muuttotappion kutistuminen 118 hengestä 58 henkeen.

Sisä-Savossa väestö väheni vain 114 asukkaalla (vuosi sitten -260). Suonenjoki ja Vesanto saivat muuttovoittoa muista kunnista, ja myös Rautalammilla ja Tervossa muuttoliike jäi lähes tasapainoon. Kokonaisuudessaan seutu keräsi muuttovoittoa muista kunnista 22 henkeä, kun vuosi sitten muuttoliike oli tappiolla 76 henkeä. Nettomaahanmuutto kasvatti seudun muuttovoittoa 31 hengellä. Muuttovoitosta huolimatta väkilukua laski kuolleiden enemmyys.

Koillis-Savon seutukunnan väkiluku laski 91 henkeä, mikä oli 80 henkeä edellisvuotta vähemmän. Väestötappiota pienensi etenkin kuntien välisen muuttotappion kutistuminen, ja ulkomailta saadun muuttovoiton ansiosta seudun kokonaisnettomuutto jäi viisi henkeä plussalle (vuosi sitten tappio 56 henkeä). Osaltaan väestötappiota pienensi myös kuolleiden määrän lasku.

Varkauden seudun väkiluku laski 486 hengellä (vuosi sitten 318). Vuosi 2020 oli Varkauden seudulla väestönkehityksen näkökulmasta huomattavasti edellisvuosia parempi. Nyt väestönmuutokset näyttäisivät palanneet lähelle viime vuosien keskimääräistä tasoa. Kuolleiden määrä ylitti hieman viime vuosien tason ja nousi 485:stä 566 henkeen. Syntyneitä Varkauden seudulla oli 30 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin. Erityisesti Joroisissa syntyneiden määrä kasvoi huimasti. Syntyneitä lapsia oli vuonna 2021 yhteensä 43, kun vuonna 2020 määrä oli 17. Varkauden kaupungin väkiluku laski viime vuonna 300 hengellä (vuosi sitten 188). Väkilukua laski sekä kuolleiden määrän kasvu, kuntien välisen muuttotappion kasvu että ulkomailta saadun muuttovoiton pieneneminen.

Koko maan väkiluku kasvoi 15 806 asukkaalla. Maakunnista väkiluku kasvoi Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Ahvenanmaalla, Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa. Itä-Suomen maakuntien yhteenlaskettu väestötappio putosi vuoden takaiseen verrattuna alle puoleen. Syntyneiden määrä kasvoi lähes kaikissa maakunnissa. Koko maan tasolla syntyneitä oli reilut 3 100 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Koko maan tasolla koronan vaikutukset väestönkehitykseen näkyvät erityisesti muuttoliikkeessä. Keskimäärin vuosina 2015–2019 kuntien välistä muuttovoittoa sai Suomessa 65 kuntaa, kun vuonna 2020 muuttovoittoa keräsi 105 kuntaa ja vuonna 2021 yhteensä 130 kuntaa. Vuoden 2021 väestönmuutostilastoissa näkyy edelleen vuonna 2020 alkanut kaupunkimaisten kuntien muuttovoiton lasku ja maaseutualueiden tilanteen koheneminen, vaikkakin pääosa muuttovoitosta suuntautuu edelleen kaupunkimaisiin kuntiin. Kuntakokoluokittain tarkasteltuna yli 100 000 asukkaan kaupunkien saama muuttovoitto laski edelleen vuonna 2021. Vastaavasti pienempien kuntakokoluokkien muuttotappiot ovat pienentyneet ja 10 001–20 000 ja 20 001–50 000 asukkaan kunnissa muuttoliike on kääntynyt jopa plussalle.

Huom! Tilastossa kokonaismuutos koostuu luonnollisesta väestönlisäyksestä, kokonaisnettomuutosta ja mahdollisesta korjaustermistä. Korjaukset ovat enimmäkseen muuttoilmoitusten käsittelyssä tapahtuneiden virheiden jälkikäteen tehtyjä oikaisuja.