Pohjois-Savon liiton ylläpitämä Europe Direct -tiedotuspiste järjesti viime maanantaina Kuopiossa uudenlaisen EU-kansalaiskeskustelun teemalla "Täällä Kuopio, kuuleeko Bryssel". Vielä pilottivaiheessa olevasta konseptista odotetaan uudenlaista matalan kynnyksen osallistumistapaa, jolla eri-ikäiset ihmiset saadaan kiinnostumaan eurooppalaisesta päätöksenteosta ja tulevaisuudesta.

Vastaavanlaiset pilotit järjestetään lähiviikkoina Gioiosa Ionicassa Italiassa, Słupskissa Puolassa ja Limassolissa Kyproksella.

Päivän aluksi osallistujat jaettiin kahdeksaan neljän hengen pienryhmään, joissa käytiin vilkasta keskustelua ennalta valituista teemoista. Puolentoista tunnin world cafe -vaiheen jälkeen Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen osallistui kansalaiskeskusteluun yhtenä muiden osallistujien joukossa vajaan tunnin ajan.

Katainen sai kuulla, että eräässä pienryhmäkeskustelussa Siilinjärven lukiolaiselta oli kysytty, kuinka hän näkee Euroopan ja Euroopan unionin.

– Nuori nainen vastasi, että hän kokee EU:n isoveljenä, jonka velvollisuutena on huolehtia meistä. Tämä oli aika silmiä avaavaa meille muille pöytäryhmässä. Hei, miksi ne ajatellaan isoveljestä niin negatiivisesti? Kuinka tällainen ajattelumalli saataisiin leviämään myös muualle, Kataiselta kysyttiin.

Komissaari, joka on Siilinjärven lukion kasvatti itsekin, oli kysymyksistä positiivisesti yllättynyt.

– Olipa hienosti ajateltu ja sanottu. Isoveli-vertaus on hirveän hyvin synkassa Eurobarometri-mielipidetutkimusten tulosten kanssa. Suomessa arvostus EU:ta kohtaan on erittäin suuri. Suomi on yksi niistä maista, joissa ihmiset kokevat olevansa Suomen kansalaisuuden lisäksi erittäin vahvasti EU-kansalaisia, hän pohdiskeli.

Katainen kertoi ihmisten odottavan EU:lta päältä katsovaa roolia esimerkiksi oikeudenmukaisuuteen ja turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä niin jäsenmaiden kesken kuin jäsenmaiden välillä. Samaan hengenvetoon hän kuitenkin muistutti, että EU:ta ei tarvitse fanittaa yhtään sen enempää kuin kaupunginvaltuustoa tai eduskuntaa.

– Mutta olisi hyvä olla mielipiteitä siitä, mitä niiden pitäisi tehdä.

Hän pyysi osallistujilta arvauksia 18–24 -vuotiaiden nuorten äänestysprosentista edellisissä eurovaaleissa. Arvaukset liikkuivat 20–32 prosentin välillä. Oikea vastaus aiheutti yleisössä ohhoh-reaktion.

– 10 prosenttia! Tästä ei kerta kaikkiaan tule yhtään mitään, jos nuoret eivät lähde äänestämään, hän totesi.

Katainen kertoi pitäneensä pilottikonseptista todella paljon.

– Tilaisuudessa oli mukana nuoria, keski-ikäisiä ja vanhempia ihmisiä. Heillä oli etukäteen mahdollisuus reflektoida keskenään ja nostaa tärkeysjärjestyksessä esiin juuri ne aiheet, joista haluttiin keskustella komission kanssa. Tilaisuus oli aito ja rakenteeltaan hyvä. Ainakin minä opin paljon, toivottavasti muutkin, hän sanoi.

Abiturientti Juuli Eskelinen nosti yhteiskeskustelussa esiin koulutuksen ja nuorten vaikuttamismahdollisuudet.

– Koin, että sain omaa ääntäni kuuluviin ihan sinne Brysseliin asti. Ajatuskahvilasta sain paljon enemmän pohdittavaa ja kysyttävää kuin olin etukäteen ajatellut, Juuli myönsi.

Yksi aktiivisimmista keskustelijoista oli Sirpa Laukkanen, joka on juuri palannut Suomeen ulkomailla viettämiensä vuosien jälkeen.

– Tällaisia tilaisuuksia pitäisi järjestää enemmän, useammin ja tuoda ne myös nuorten tietoisuuteen. Näiden avulla saadaan se iso laiva kääntymään. Se kääntyy toki hitaasti, kuten tiedetään, mutta nämä ovat niitä ainoita kanavia, joiden avulla ihmisten ääni saadaan kuuluville, hän arvioi.