Pohjois-Savon liitto varautuu osallistumaan Euroopan kulttuuripääkaupunkihankkeeseen 360 000 eurolla, jos Itä-Suomi saa statuksen vuodeksi 2026. Maakuntahallitus päätti asiasta maanantaina.

Lisäksi maakuntahallitus päätti maakuntaliiton lähtevän mukaan jatkohankkeen rahoittamiseen 30 000 euron omarahoituksella Saimaa-ilmiön edetessä kisan toiselle hakukierrokselle.

Ensimmäisen vaiheen hakemus, joka käytännössä on 60-sivuinen kirja, on juuri valmistunut ja se toimitetaan opetus- ja kulttuuriministeriöön toukokuun alussa. Toiseen valintavaiheeseen pääsevät finalistit asiantuntijaraati julkistaa esivalintakokouksen päätteeksi 24. kesäkuuta.

Toisessa hakuvaiheessa englanninkielinen hakukirja täydennetään 100-sivuiseksi. Raati valitsee järjestyksessään kolmannen Euroopan kulttuuripääkaupungin Suomesta kesällä 2021.

Jatkohanke alkaisi syyskuussa 2020 ja päättyisi vuoden 2021 lopulla. Sen kokonaisbudjetti olisi 1,35 miljoonaa euroa. Osapuolet ovat sopineet, että hankkeen vetovastuun ottaa Savonlinnan kaupunki tai sen kokonaan omistama hankeyhtiö, jossa muut kaupungit olisivat osakkaina.

Maakuntahallituksen puheenjohtajan Seppo Kääriäisen mukaan Saimaa-ilmiön valtti kilpailijakaupunkeihin Ouluun ja Tampereeseen verrattuna on sen ainutlaatuinen lähtöasetelma. On tavallista, että Euroopan kulttuuripääkaupungiksi mielivät kaupungit pyrkivät yhteistyöhön alueen pienempien kuntien ja kaupunkien kanssa. Saimaa-ilmiössä asetelma on laajempi.

– Neljän maakunnan keskuskaupungit Kuopio, Joensuu, Mikkeli ja Lappeenranta sekä maakuntien liitot tukevat pienintä kaupunkia kulttuuripääkaupungiksi. Vastaavaa ei liene tapahtunut samassa laajuudessa EU:n kulttuuritapahtuman historiassa, hän sanoo.

Aloite kulttuuripääkaupunkikisaan lähtemisestä syntyi Pohjois-Savon liitossa syksyllä 2018. Muut asettuivat tukemaan Savonlinnaa ydinkaupungiksi, koska hakemus jätetään EU:n menettelyohjeen mukaan yhden kaupungin nimissä. Kulttuuriohjelma tulisi levittäytymään eri puolille Etelä- ja Pohjois-Savoa sekä Etelä- ja Pohjois-Karjalaa.

– Tämä on vasta alkua. Toisessa hakuvaiheessa Saimaa-ilmiöstä tehdään Suomi-ilmiö. Siitä huokuu vahva itäsuomalainen yhteistyöhenki, jolla vahvistetaan paitsi alueen kulttuuriklusteria mutta myös taloudellista ja sosiaalista veto- ja pitovoimaa, painottaa Kääriäinen.

Kulttuuripääkaupunkihankkeen tapahtumasarja alkaisi näkyä Itä-Suomessa jo vuonna 2022. Mikkeli, Joensuu, Lappeenranta ja Kuopio toimisivat kukin vuorollaan Järvi-Suomen kulttuuripääkaupunkina vuosina 2022–2025.

Kuopion vuoro olisi vuonna 2025, jolloin kaupunki täyttää 250 vuotta. Edellisenä vuonna Euroopan kulttuuripääkaupunkina toimii Kuopion norjalainen ystävyyskaupunki Bodø.

Päivitetty tieto 29.4.2020:
Kuopion kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 27.4.2020 esittää kaupunginvaltuustolle, että Kuopion kaupunki päättää sitoutua hankkeeseen, jossa Savonlinnan kaupunkia haetaan Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodeksi 2026. Lisäksi kaupunginvaltuusto päättää varata vuosille 2022-2027 yhteensä 500 000 euron määrärahan hanketta varten.

Saimaa-ilmiön verkkosivusto »