Pohjois-Savon liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 on valmistunut. Maakuntahallitus hyväksyi sen kokouksessaan maanantaina.

Suunnitelma sisältää toimenpiteitä, jotka parantaisivat Pohjois-Savon jälkeenjäänyttä suhteellista saavutettavuutta ja lisäisivät alueiden välistä tasavertaisuutta maan eri osien välillä. Kärkitoimenpiteiksi on nostettu pääväylien palvelutason kehittäminen sekä kestävän liikkumisen ja logistiikan edistäminen.

Uutta suunnitelmassa on se, että siinä huomioidaan aiempaa paremmin kaupunkiseutujen, taajamien ja haja-asutusalueiden kehittämiskohteet. Tällä pyritään parantamaan erityisesti työssäkäyntialueiden sisäisiä joukkoliikenneyhteyksiä ja luomaan edellytyksiä liikkumispalveluiden tason parantumiselle koko maakunnassa.

Maakuntahallituksen puheenjohtajan Seppo Kääriäisen mukaan yleensä julkisuudessa näkyvät vain edunvalvonnan isot pääväyläkohteet maakunnan sisäisen saavutettavuuden ja paikallisliikenteen kustannuksella.

– Työssäkäyntialueiden toimivuus ja monipaikkaisen arjen sujuvuus ovat yritysten ja asukkaiden näkökulmasta vähintään yhtä tärkeitä toimenpiteitä kuin pääväylien kehittäminen, Kääriäinen toteaa.

Suunnitelmassa priorisoidaan uudella tavalla toimenpiteet, jotka ovat kuntien ja aluekehitysviranomaisten omissa käsissä. Esimerkiksi yksi keskeisimmistä palvelutasopuutteista Pohjois-Savossa on tällä hetkellä kävelyn ja pyöräilyn sujuvuus ja turvallisuus lyhyillä matkoilla verrattuna henkilöautoon. Suunnitelma ohjaakin kuntia kehittämään pyöräilykulttuuria parantamalla sen houkuttelevuutta taajamissa.

Lisäksi suunnitelmassa painotetaan maankäytön tiivistä yhteyttä joukkoliikennekysyntään. Tuoreen kaavoituskatsauksen mukaan Pohjois-Savon kunnat ovat viime vuosina onnistuneet kaavoittamaan ja toteuttamaan asuntoja joukkoliikenteen solmukohtien äärelle. Asukasmäärät kilometrin säteellä rautatieasemista ovat viimeisen vuosikymmenen aikana kasvaneet Kuopiossa ja Siilinjärvellä. Nousua on ollut myös Iisalmessa (+50 asukasta) ja Varkaudessa (+20 asukasta).