Pohjois-Savon kuntien tilikauden tulos painui negatiiviseksi vuonna 2018. Tilikauden tulos laski -13,3 miljoonaan euroon, vaikka se vielä vuonna 2017 oli positiivinen 25,4 miljoonaa euroa. Tulos oli miinusmerkkinen 11 kunnalla, kun se edellisvuonna oli negatiivinen vain kahdella kunnalla.

Kuntataloustyöryhmä arvioi, että talouden heikkeneminen johtuu sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvusta. Kuluja lisäsivät myös palkkojen sopimuskorotukset sekä kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Kuntalaisten isot veronpalautukset vuodelta 2017 vaikuttivat kuntatalouteen heikentävästi.

Myös kuntakonsernien talous heikkeni edellisvuodesta. Lainamäärä lisääntyi 2,4 % ja vuosikate heikkeni 20,6 %. Kuntakonserneissa oli kertynyttä ylijäämää 107,6 milj. €, mutta sen määrä väheni edellisvuodesta 2,9 %. Viidellä kuntakonsernilla oli kertynyttä alijäämää.

Kuntien toimintakate heikkeni

Kuntien toimintakate heikkeni 2,7 %. Kuntien toimintakulut olivat yhteensä 1,8 Mrd.€ kasvaen edellisvuodesta 47 milj. euroa. Palvelujen ostojen osuus toimintakuluista oli lähes 50 %. Vain Lapinlahden, Siilinjärven ja Varkauden henkilöstökulut olivat suuremmat kuin palvelujen ostot.

Kuntien käyttötulot (toimintatuotot+verotulot+valtionosuudet) vähenivät edellisvuodesta 0,3 % ollen yhteensä 1,8 Mrd. €. Alhaisimmat käyttötulot asukasta kohden olivat Siilinjärvellä 6 507 €/as. ja korkeimmat Rautavaaralla 10 036 €/as.

Toimintatuottojen määrä oli 374 milj. € ja niissä oli kasvua lähes 10 milj. €.

Verotulojen yhteismäärä oli 879 milj. €. Niiden määrä väheni edellisvuodesta 1,9 % (16,8 milj. €), kun vielä v. 2017 oli kasvua 1,4 %. Vain viiden kunnan verotulot kasvoivat. Kunnan tuloverot vähenivät 1,8 %, kiinteistöverot kasvoivat 0,7 % ja yhteisöverojen määrä väheni 5,2 %.

Kuntien tuloveroprosentit vaihtelivat 20,50 %:n ja 22,00 %:n välillä. Korkein tuloveroprosentti oli Tuusniemellä, Rautavaaralla ja Rautalammilla 22,00 % ja alhaisin Iisalmella, Keiteleellä, Kuopiolla ja Sonkajärvellä 20,50 %. Tuloveroprosenttiaan korottivat Kaavi, Lapinlahti, Leppävirta, Pielavesi, Rautavaara ja Vesanto. Kiinteistöveroprosenttejaan korottivat Kaavi, Rautavaara ja Vesanto.

Valtionosuudet yhteensä olivat 557 milj. €. Niiden kasvu on ollut heikkoa sekä v. 2017 (0,6 %) että v. 2018 (0,2 %). Eniten valtionosuutta asukasta kohden saivat Rautavaara ja Vesanto, vähiten Siilinjärvi ja Kuopio.

Pohjois-Savon kunnat saivat verotuloihin perustuvaa valtionosuuden tasausta 110 milj. €.

Kuntien vuosikate laski rajusti

Kuntien keskimääräinen vuosikate oli yhteensä 72 milj. € laskien edellisvuodesta peräti 46,4 milj. € (39 %). Yhden kunnan vuosikate oli negatiivinen. Paras vuosikate asukasta kohden oli Vieremällä 974 €/as. ja heikoin Tuusniemellä -7 €/as. Seitsemän kunnan vuosikate riitti kattamaan poistot.

Omavaraisuusaste vaihteli 41,5 %:sta 74,6 %:iin. Paras omavaraisuusaste oli Tuusniemellä 74,6 % ja Leppävirralla 73,9 %. Viiden kunnan omavaraisuusaste oli alle 50%.

Kunnilla oli taseissaan kertynyttä ylijäämää 169 milj. € ja sen määrä väheni edellisvuodesta 6,6 %. Neljällä kunnalla oli kertynyttä alijäämää.

Kuntien investointien määrä lisääntyi

Kuntien investointien (brutto) määrä lisääntyi edellisvuoden 132 milj. €:sta 155 milj. €:oon (kasvua 17 %). Suurimmat investoinnit olivat Kuopiolla 86,5 milj. €, Siilinjärvellä 14,6 milj. €, Iisalmella 13,8 milj. € ja Varkaudella 11,1 milj. €.

Kuntien oma lainakanta oli 724 milj.€, missä oli kasvua edellisvuodesta 4,7 %. Suhteellinen velkaantuneisuusaste vaihteli 25,4 %:sta 77,9 %:iin. Korkein velkaantuneisuusaste oli Rautavaaralla ja alhaisin Leppävirralla.

Kuntakonsernien talous heikkeni

Kuntakonsernien kertynyt yli-/alijäämä:
Kuntakonserneissa oli kertynyttä ylijäämää 107,6 milj. €. Keiteleellä, Lapinlahdella, Pielavedellä, Siilinjärvellä ja Vesannolla oli kertynyttä alijäämää. Eniten kertynyttä ylijäämää oli Iisalmella ja Varkaudella, molemmilla n. 36 milj.€.

Kuntakonsernien vuosikate:
Kuntakonsernien vuosikate yhteensä oli 199 milj. € (809 €/as.) ja se heikkeni edellisvuodesta 20,6 %. Paras vuosikate asukasta kohden oli Vieremällä 1 627 €/as. ja heikoin Tuusniemellä 93 €/as.

Kuntakonsernien lainakanta ja suhteellinen velkaantuneisuusaste (%):
Kuntakonserneissa oli lainaa 1,8 Mrd.€ (7 204 €/as.), missä oli kasvua 2,4 %. Euromääräisesti eniten lainaa oli Kuopiolla 956 milj. € ja vähiten Tuusniemellä 8,5 milj. €. Konsernien suhteellinen velkaantuneisuusaste vaihteli 40,4 %:sta 90 %:iin. Alhaisin (paras) velkaantuneisuusaste oli Tuusniemellä ja korkein Kuopiolla.

Yhteenvetona kuntataloustyöryhmä toteaa, että tulevaisuudessa suurimmat haasteet ovat kuntien merkittävät investointipaineet, negatiivinen väestökehitys ja syntyvyyden aleneminen.

Kuntakohtaiset tiedot löytyvät osoitteesta: http://foresavo.fi/tilastot/kuntalous/


Lisätietoja:
kuntataloustyöryhmän puheenjohtaja Juha Piiroinen p. 044 758 1403

maakuntasihteeri Pekka Kaikkonen p. 044 714 2630
tutkimussihteeri Kaija Kämäräinen p. 044 714 2631