Pohjois-Savon kuntien taloustilanne oli heikko jo vuoden 2019 jälkeen, ja koronapandemia keskeytti alkuvuonna 2020 alkaneen myönteisen kehityksen. Näin arvioi Pohjois-Savon liiton kuntataloustyöryhmä käsitellessään maakuntahallituksen toimeksiantoa kuntatalouden tasapainottamiseksi. Työryhmän näkemyksen mukaan kuntien omilla päätöksillä on ratkaiseva vaikutus tilanteesta selviämiseen, vaikka valtion vastaantuloakin tarvitaan.

Työryhmä keräsi numeerisen tilannekuvan koronatilanteen vaikutuksista kunnissa, ja tämän jälkeen kuntataloustyöryhmä teki analyysin siitä, miten syvä vaikutus koronatilanteella tulee maakunnassa olemaan sekä mitkä ovat koronatilanteen jälkiseurausten hoitoon liittyvät toiminnot. Tarkastelun lähtökohtana olivat myös kuntien vuoden 2019 tilinpäätöstiedot.

Maakunnan kuntien talous heikko vuonna 2019

Virallisten tilinpäätöstietojen mukaan Pohjois-Savon kuntien taloustilanne olisi jopa kohtalainen ja parantunut edellisvuodesta. Tilinpäätösten mukaan kunnat tekivät ylijäämää 56,4 milj. euroa. Pohjois-Savon liiton kuntataloustyöryhmä korostaa kuitenkin, että Pohjois-Savon kuntien taloudellinen tilanne vuonna 2019 oli heikko. Ilman muutaman kunnan poikkeuksellisten tilinpäätöserien johdosta maakunnan tilinpäätös olisi kokonaisuutena alijäämäinen.

Positiivisena näkymänä vuonna 2019 oli kuntien investointien pieni kasvu vuoteen 2018 verrattuna, ja verotulojen kasvu jopa 3,6 %, kun edellisenä vuonna oli vähennystä 1,9 %. Pohjois-Savon aluetalous vuonna 2019 oli myös vahva, sillä kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto oli korkein koko seurantakauden 2006–2019 aikana. Koronakriisin vaikutusta aluetalouteen tarkastellaan yksityiskohtaisemmin ensi syksyn aluetalouskatsauksessa.

Koronapandemia heikentää edelleen kuntien taloutta, valtion vastaantuloa odotetaan

Alkuvuoden tilanne näytti kunnissa positiiviselta, mihin verotulojen kasvu edellisenä antoi viitteitä. Koronapandemia muutti tilanteen äkillisesti, ja Pohjois-Savon kuntataloustyöryhmän mukaan tämän hetken arvio koronapandemian heikentävä vaikutus kuntien talouteen on 200–400 €/asukas, mikä tarkoittaa 2–3 kunnallisveroprosentin menetystä. Suurin ja vaikuttavin ryhmä on verotulojen lasku, mikä käsittää n. puolet arvioiduista menetyksistä. Muita vaikutuksia ovat lisääntyneet sotekustannukset mm. tilojen ja suojavarusteiden hankinnoista sekä eräiden maksutulojen, kuten varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen, liikunta- ja kulttuuripalvelujen palvelumaksujen, joukkoliikenteen maksutulojen ja terveydenhuollon asiakasmaksujen vähentyminen. Kunnat laativat uuden arvion kesäkuussa, jolloin luvussa voidaan huomioida peruskoulujen sekä liikuntapaikkojen avautumisen vaikutuksia. Pandemian vaikutuksena arvioidaan olevan myös myöhemmin lykkäytyneiden kiireettömien hoitojen ruuhkautuminen sekä sosiaalipalveluiden lisääntyminen. Vaikutukset heijastuvat 2–3 vuotta eteenpäin.

Lisäksi sairaanhoitopiirin vanhojen alijäämän kattamisesta ja pandemian aiheuttaman tulojen laskun kattamisesta tulee kunnille huomattava rasite. Valtion vastaantuloa vaaditaan lievennystä sairaanhoitopiirin alijäämien kattamisvelvollisuuteen ja kompensaatiota pandemian aiheuttamiin vaikutuksiin. Avustuspaketista päätetään mahdollisesti aikaisintaan myöhemmin syksyllä.

Kuntataloustyöryhmä totesi maakunnan työttömyysasteen nousseen koronatilanteen vuoksi jo maaliskuussa, ja se on 3 %-yksikköä suurempi kuin edellisen vuoden vastaavaan aikaan. Työttömyysasteen nousu tulee näkymään kunnallisverotuloissa ja työttömyydellä on pitkään jatkuvia ja viiveellä näkyviä seurauksia kunnissa. Työmarkkinatuen kuntaosuuden nousu on jo havaittavissa.

Kuntataloustyöryhmä arvioi, että valtion kompensaatiolle on huutava tarve. Kuntien omia tasapainottamistoimia tarvitaan myös, ja toimia on varauduttava ulottamaan useamman vuoden ajalle.

Pandemiasta opittavaa ja hyödynnettävää

Kuntataloustyöryhmän näkemyksen mukana pandemian myönteisenä seurauksena on digitalisaation nopeutuminen ja etätyön yleistyminen, mitkä vaikuttavat myöhemmin säästöinä esimerkiksi koulutus- ja matkakustannuksissa ja toimitilojen käytössä. Etätyön laaja käyttö on osoittanut paikkariippumattoman työn mahdollisuudet, mikä luo tilaisuuksia maakunnan työpaikkojen säilyttämiseen ja jopa lisäämiseen. Nykytilanne on myös nostanut ihmisten arvostusta kuntatyötä kohtaan.

Talouden kehittymiseen luo mahdollisuuksia lähimatkailun lisääntyminen lähikohteille ja väljemmin asutuilla alueilla. Kotimaan matkailun arvioidun voimakkaan kasvun myötä alueemme houkuttelevuus turvallisena matkakohteena erityisesti eurooppalaisten mielessä arvioidaan lisääntyvän myös edellyttäen, että palvelut ovat kunnossa.

Kuntien on omaksuttava uusia toimintatapoja, rakenteellisia uudistuksia tarvitaan

Kuntien taloustilanteeseen merkittävimmin vaikuttavan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteelliset uudistukset on toteutettava, pelkkä kulukuri ei kuntataloustyöryhmä näkemyksen mukaan pandemiasta palautumiseen riitä. Rakenteellisten uudistusten tarkastelussa tulee olla mukana maakunnallisten palvelujen kokonaisuus.

Pandemia pakotti tekemään ”digiloikan” aiottua nopeammin ja tehokkaammin, ja sitä on kuntien hyödynnettävä toimintatapoja muuttamalla muun muassa etäpalveluja lisäämällä, ottamalla käyttöön liikkuvia palveluja ja lisäämällä kuntien välistä rajat ylittävää yhteistyötä.

Tulevat vastaavanlaiset epidemia- ja pandemiatilanteet on otettava paremmin huomioon kunnissa palveluiden aukipitämiseksi myös poikkeusoloissa. Nykyisen tilanteen johdosta kuntien varautumisen taso on parantunut, ja tätä kokemusta on hyödynnettävä.

Kuntien on turvallisia palveluja ja toimintaympäristöjä luomalla hälvennettävä ihmisten ja yritysten pelkoja ja luotava uskoa tilanteen normalisoitumiseen, jotta yksityinen kulutus palautuisi aiemmalle hyvälle tasolle. Tällöin työttömyys vähenisi ja kuntien verotulot lisääntyisivät, ja palautuminen nykykriisistä nopeutuisi.

Kuntataloustyöryhmä korostaa, että kaikesta huolimatta tarvitaan panostusta myös kuntien ja maakunnan yleiseen elinvoimaan ja vetovoimaan. Päättäjät joutuvat pohtimaan kustannustehokkainta keinoa menoja vähentävien leikkausten ja elinvoimaa lisäävien panostusten välillä. Vain kustannuksia karsimalla usko tulevaisuuteen ei kasva.


Lisätietoja antavat:
Juha Piiroinen, kuntataloustyöryhmän puheenjohtaja, Suonenjoen kaupunginjohtaja
p. 044 758 1403
Pekka Kaikkonen, maakuntasihteeri, Pohjois-Savon liitto
p. 044 7142630