Kuntien tehtävissä ja kuntien ja valtion rahoitussuhteessa on tapahtumassa suuri muutos vuoden 2023 alussa, kun suuri osa kuntien tehtävistä ja rahoituksesta siirtyy hyvinvointialueille. Tämän seurauksena kuntien tulopohja supistuu ja taloudellinen liikkumavara pienenee.

Sote-uudistuksen myötä tapahtuva valtionrahoituksen ja verotulojen uusjako kohtelee Pohjois-Savon kuntia hyvin eri tavoin. Ennakkolaskelmien perusteella osassa Pohjois-Savon kuntia valtionosuudet jäävät ensi vuonna miinusmerkkisiksi, ja valtionosuuksien määrä asukasta kohden vaihtelee kunnissa jopa -104 eurosta +1 224 euroon. Uudistuksen tuli vapauttaa kuntien resursseja esimerkiksi elinvoimatyöhön, mutta tulevalla rahoituksella tämä ei käytännössä ole mahdollista. Kuntataloustyöryhmällä on suuri huoli, kuinka osa kunnista pystyy selviytymään edes minimitasolla lakisääteisistä tehtävistä vuodesta 2023 eteenpäin.

Valtionosuuksien laskentaperusteet näyttävät kohtelevan myös samantyyppisiä kuntia eri tavalla. Kuntataloustyöryhmä kiinnittää huomionsa suuriin eroihin samankokoisten kuntien rahoituksessa. Ennakkolaskelmien mukaan esimerkiksi Iisalmi saa valtionosuuksia tulevana vuonna 1 047 euroa asukasta kohden, kun taas Varkauteen valtionosuuksia kertyy vain 343 euroa per asukas.

Kuntien taloussuunnittelua vaikeuttaa erityisesti se, että tulopohjan arviot ovat edelleen kesken ja muuttuvat sote-kulujen muutosten myötä. Vuosia 2024 ja 2025 koskee vielä vuotta 2023 suurempi epävarmuus ja ennustamisen vaikeus. Tulevat vuodet eivät kuitenkaan tämänhetkisen tiedon valossa näytä tuovan merkittävää helpotusta kuntien taloustilanteeseen. Valtiovarainministeriön painelaskelmakehikon mukaan Pohjois-Savon kuntien valtionosuuksien keskimääräinen taso tulee jäämään vuosina 2023–2026 koko maan keskimääräistä tasoa matalammaksi.

Oman haasteensa taloussuunnitteluun tuo myös kuntien uudet ja laajenevat tehtävät muun muassa TE-uudistuksen sekä hyvinvointialueen yhdyspintaan tulevien toimintojen osalta. Kuntataloustyöryhmä painottaa, että kunnat tarvitsevat uusiin tehtäviin täysimääräisen rahoituksen.

Vaikka sote-tehtävät siirtyvät kunnilta pois ja kuntien tulopohja kaventuu, jäävät kunnille kannettaviksi sote-kiinteistöihin kohdistuvat velat ja poistot. On myös syntymässä eräänlainen ”harmaa vyöhyke” kuntien ja hyvinvointialueiden välille erilaisten tukipalvelujen kuten tieto- ja taloushallinnon kustannusjaon osalta. Kunnat eivät voi jäädä maksajiksi näihin järjestelmiin sen suuremmalla osuudella kuin minkä niille jäävien tehtävien osuus aiheuttaa. Muutoksessa on tärkeää, että asiakastieto- ja taloushallintojärjestelmät toimivat luotettavasti ja turvallisesti. Tämän varmistamiseen tarvittavat resurssit on rahoitettava hyvinvointialueille valtion menoista.

Monet lähivuosia koskevat kuntatalouden ennusteet ovat vielä epävarmoja. Tiedot tarkentuvat, kun hallituksen esitys valtion v. 2023 talousarvioksi valmistuu. Uuteen tilanteeseen sopeutuminen edellyttää kuitenkin kaikissa kunnissa ennakointia ja vaikuttavia toimenpiteitä.


Lisätietoja antaa:
Juha Piiroinen, Suonenjoen kaupunginjohtaja
Pohjois-Savon kuntataloustyöryhmän puheenjohtaja
puh. 044 758 1403