Pohjois-Savon, Kainuun ja Pirkanmaan kasvua edistävät siltasopimukset valtion kanssa on hyväksytty. Siltasopimuksessa osapuolet sitoutuvat mahdollisuuksien mukaan tunnistamaan ja ratkomaan yhteistyössä alueen kasvun pullonkauloja, erityisesti osaavan työvoiman saatavuutta.

Siltasopimuksessa on sovittu toimista, jotka vaikuttavat muun muassa työvoiman saatavuuteen, osaamiseen ja koulutukseen, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä alueen saavutettavuuteen ja tunnettuuden kehittämiseen. Siinä painotetaan lyhyen tähtäimen toimia vuosille 2019–2020, mutta mukana on myös pitemmän ajan kuluessa tuloksia tuottavia toimenpiteitä.

Sopimuksen toimenpiteille ei osoiteta erillisrahoitusta, mutta monia uusien siltamaakuntien toimia on jo tuettu esimerkiksi erityisavustuksella osaajapulaan vastaamiseksi.

– Valtion ja maakuntien väliset neuvottelut käytiin erittäin hyvässä hengessä. Yhteinen tahtotila mahdollisti ripeän ja vaikuttavan tekemisen. Meneillään olevan kasvun mahdollisuudet kyetään hyödyntämään uusien toimien ansiosta täysimääräisesti, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Pohjois-Savon kasvu tulee eri puolilta maakuntaa

Pohjois-Savon siltasopimuksessa on pienehköjä, tarpeellisia uusia avauksia, ei aluekehittämisen koko kuva. Niiden tavoite on lisätä alueen vetovoimaa, parantaa työvoiman saatavuutta ja osaamista sekä tukea yritysten teknologista uudistumista. Koko maakunta on viennin lähtöaluetta, joten koko maakunta on pidettävä elinvoimaisena ja vetovoimaisena yritysalueena. Työvoiman houkuttelussa hyödynnetään myös Kuopion hyvää vetovoimaa.

Siltasopimuksessa on neljä teema-aluetta. Ensimmäinen teema on Työperäisen maahanmuuton edistäminen uusin keinoin ja kasvua kansainvälisistä osaajista. Yksi keskeinen kasvun este on osaavan työvoiman saatavuus. Pohjois-Savon on pystyttävä houkuttelemaan yrityslähtöisesti huippuosaamista ja ammattilaisia myös ulkomailta. Samalla jo maassa olevien maahanmuuttajien osaaminen tulee saada vahvemmin hyödynnettyä.

Toinen teema on Yritysverkoston laadun ja toiminnan parantaminen. Siinä lähdetään liikkeelle Ylä-Savon yritysten verkostoitumisen ja teknologian kehittämisen tarpeiden selvityksestä, mistä tulee seuraamaan käytännön toimenpiteitä.

Kolmas teema on Maakunta yhtenäisenä työssäkäyntialueena ja tähän liittyvät liikennejärjestelyt. Sen osalta kiinnitetään huomiota alueen elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantamiseen ja kehittämiseen. Suunnitelmavalmiutta Finnpulpin tarvitsemien liikenneinvestointien osalta halutaan jo ennakoivasti nostaa ja parantaa Savon radan palvelutasoa.

Neljäs teema on Työnantajien tarpeista lähtevä koulutus. Pohjoissavolaiset yritykset ja työntekijät tarvitsevat Suomen teknisen yliopistoverkon uusimman tiedon osaamista. Tavoitteena on teknisten yliopistojen verkoston FITechin sekä Itä-Suomen yliopiston ja Savonia ammattikorkeakoulun yhteistyösopimus, jonka kautta maakuntaan saadaan tarvittavaa täydennyskoulutusta ja myös DI-tutkintoon johtavaa koulutusta. Parhaillaan käynnistyy yritysten ja työntekijöiden osaamistarpeita kartoittava selvitys


Lisätiedot
Jari Jääskeläinen, aluekehityspäällikkö p. 044 714 2626