Pohjois-Savon oikeudenmukaisen siirtymän suunnitelma on toimitettu työ- ja elinkeinoministeriöön. Tällä hetkellä Pohjois-Savon suunnitelma, kuten muutkin alueelliset suunnitelmat, odottaa palautetta ja mahdollisia muutosehdotuksia komissiolta. Kun alueelliset suunnitelmat on todettu valmiiksi, etenee JTF valmistelu kuulemis- ja hyväksymisprosessiin. Rahoitusväline saadaan käyttöön, kun komissio hyväksyy Suomen ehdotuksen. Tavoite on, että rahoitushaut voidaan avata syksyllä 2022.

Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF, Just Transition Fund) tulee olemaan osa Suomen alue- ja rakennepolitiikan ohjelmaa 2021–2027. Ohjelma koostuu kaikkiaan kolmesta rahastosta: EAKR, ESR ja JTF. JTF on yksi rahoitusvälineistä, joilla EU kohdentaa tukea ilmastoneutraalin talouteen siirtymisestä aiheutuviin sosiaalisiin ja taloudellisiin seurauksiin.

Suomen osalta JTF-rahoitus kohdennetaan turpeen käytön puolittamisesta aiheutuviin haittoihin. Käytettävissä olevan JTF-rahoituksen määrä Suomessa on kansallinen rahoitus mukaan lukien 644 miljoonaa euroa. Pohjois-Savon osuudeksi JTF-rahoituksesta on arvioitu 82,5 miljoonaa euroa.

– JTF edellyttää alueellisen siirtymäsuunnitelman laatimista. Pohjois-Savon oikeudenmukaisen siirtymän suunnitelma tuo esiin turvetuotannolle ja turpeen käyttösektoreille koituvat ongelmat ja esittää niiden ratkaisemiseksi laaja-alaisia aluetaloutta uudistavia ja monipuolistavia toimenpiteitä. Niihin sisältyy osaamista uudistavaa koulutusta, tukea pk-yrityksille sekä elinkeinoelämän tarpeista lähtevää TKI-toimintaa, kertoo aluekehityspäällikkö Heikki Sirviö Pohjois-Savon liitosta.

Sirviön mukaan vallitsevan energian hinnan kohoamisen ja saatavuuden vaarantumisen olosuhteissa turpeen käytön vähentämistä ja Venäjän tuonnin estymistä olisi tarkoituksenmukaista kompensoida lisäämällä kotimaisen puuhakkeen käyttöä energiantuotannossa. Tähän kytkeytyviä mahdollisuuksia on korostettu Pohjois-Savon JTF-suunnitelmassa ripeänä keinona puuttua turpeen käytön vähentämisen sosioekonomisin seurauksiin.

Pohjois-Savon JTF-suunnitelma kohdistuu erityisesti kolmeen turpeen käytön vähenemisestä alueella kärsivään alaan: turvetuotantoon, luonnonvara-alaan laajemmin sekä energian tuotantoon ja teknologiaan. Uusiutuvien bioenergianlähteiden käyttöä täytyy voida lisätä niin, että ne korvaavat turvealan yrittäjyyttä ja työllisyyttä sekä niihin kytkeytyvää liiketoimintaa.

– Tärkeä osa turvetuotannon vähentämistä on turvetuotantoalueiden jälkikäyttö, jonka toteutus vaatii suunnitelmallisuutta. Tässä yhteydessä resursseja on aiheellista osoittaa mm. turvemaan kasvihuonekaasupäästöjä vähentävien käyttömuotojen selvittämiseen, kuten kosteikkoviljelyn mahdollisuuksiin, hän sanoo.