Julkisuudessa on viime viikkoina käytetty puheenvuoroja siitä, millaisia vaikutuksia Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja siitä seurannut Venäjän ja länsimaiden muuttunut taloussuhde aiheuttavat Suomen väyläverkolle. Suuria alueellisia vaikutuksia on mm. Saimaan kanavan käytön estymisellä, EU-Venäjä-transitoliikenteen loppumisella ja Venäjältä tuotujen raaka-aineiden korvaamisella kotimaisilla tai muualta tuoduilla.

Vaikutukset ulottuvat lähes koko maan väyläverkkoon: ratoihin, teihin ja satamiin, mutta kiistatonta on, että suurimmat investointien ja väylänpidon tarpeet koskevat Itä-Suomea, joka on jo ennestään jäänyt suurten liikenneinvestointien osalta jälkeen Etelä- ja Länsi-Suomesta. Tästä johtuen Itä-Suomen radoilla ja teillä on paljon korjausvelkaa.

Muuttuneessa tilanteessa Itärata-kokonaisuuden merkitys Suomelle kasvaa. Pohjois-Savon maakuntahallitus muistuttaa, että Itärata on kokonaisuus, johon sisältyvät eduskunnan hyväksymällä tavalla oikorata Helsingistä Porvoon kautta Kouvolaan sekä Savon ja Karjalan ratojen ja niitä yhdistävien poikkiratojen kehittäminen.

Tärkeintä on lisätä Savon ja Karjalan ratojen välityskykyä, mikä palvelee sekä tavaraliikenteen että henkilöliikenteen nopeutumista ja ennakoitavampaa sujuvuutta. Itäradan suunnittelussa on mahdollista käyttää EU:n CEF-rahoitusta. Savon ja Karjalan ratojen parantamisella on alueen talouselämälle erityinen merkitys Samaan kanavan käytön estyttyä. Myös Pohjois-Savossa on merkittäviä yrityksiä, joita tämä asia suoraan koskettaa.

Maakuntahallitus muistuttaa, että Pohjois-Savossa on kansallisen huoltovarmuuden kannalta kriittistä ja merkittävää tuotantoa ja teollista toimintaa, (puunjalostus-, energia-, elintarvike- ja teknologiateollisuuden yritykset) joka vaatii rata- ja tieyhteyksien parantamista. Vienti ja tuonti vaativat panostusta pääväylien välityskykyyn. Tuontiraaka-aineiden, erityisesti puun, turpeen ja malmien korvaaminen kotimaisilla vaatii puolestaan lisää resursseja perusväylänpitoon.

Materiaalitaloudelle ja huoltovarmuudelle tärkeä vähäliikenteinen tie- ja rataverkko vaativat oman kunnostamis- ja ylläpito-ohjelman viimeistään seuraavan hallituksen linjauksena ja liikennepoliittisen selonteon päivityksessä. Nykyinen väyläverkon analyysimalli ei riittävästi tunnista tämän väylätason taloudellista merkitystä.

Pohjois-Savossa Savon ratojen ja pääteiden kiireellisimmät hankkeet ovat Kuopion ratapihan toteuttaminen kokonaisuutena (ml. tavararatapiha ja Maaherrankadun siltajärjestely), Iisalmi–Ylivieska-radan kohtaamispaikkojen lisääminen ja tasoristeysten poistaminen sekä 5-tiellä Leppävirta–Kuopio-välin ja Nerkoon kohdan investoinnit. VT 9 ”alkupään” Lotteinen–Jännevirta- investoinnin lisäksi tulee jatkaa Kuopion ja Joensuun välin yhteyden parantamista Riistavedellä ja Tuusniemellä. Pohjois-Savossa tehtävät elinkeinoelämän kilpailukykyä parantavat toimet vaikuttavat Savon radan ja VT5:n osalta Kainuuseen ja Lappiin saakka. Poikkiliikenteen kehittäminen puolestaan hyödyttää koko Itä-Suomea.


Lisätietoja antavat:
Va. maakuntajohtaja Satu Vehreävesa
p. 044 7142648

Yhteyspäällikkö Ossi Martikainen
p. 044 7142601

Maakuntainsinööri Patrick Hublin
p. 044 7142683

Esityslista, maakuntahallitus 29.8.2022 >