Työ- ja elinkeinoministeriön 17.12.2019 maakuntajohtajille ja ELY-ylijohtajille antaman tehtävänannon mukaisesti maakuntien neuvotteluryhmä on työskennellyt koko alkuvuoden ratkaisun löytämiseksi uuden ohjelmakauden 2021–2027 rakennerahastorahoituksen jakamiseksi maakuntien kesken.

Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat ja ELY-keskukset jättivät 13. maaliskuuta neuvotteluryhmälle esityksensä maakuntien rahoitusneuvottelujen ratkaisuksi myönteisen lopputuloksen saavuttamiseksi neuvotteluissa. Ratkaisuesityksen perusteella Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien rahoitustaso olisi tulevalla ohjelmakaudella säilynyt nykytasoa vastaavana samalla, kun Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnat olisivat hyötyneet ratkaisusta. Esitys ei johtanut sovintoratkaisuun.

Elinkeinoministeri Mika Lintilän toimeksiantoasiakirjallaan (VN/8737/2019) nimeämät sovittelijat, Satakunnan maakuntahallituksen puheenjohtaja Reijo Kallio ja Kainuun maakuntahallituksen puheenjohtaja Timo Korhonen, eivät jättäneet yhteistä sovintoesitystä rahoitusneuvottelujen lopputulokseksi, pitkälti rahanjakoperusteita ja rahoitussummia koskevien sovittelijoiden näkemyserojen vuoksi.

Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat yrittivät vielä kertaalleen hakea myönteistä lopputulosta jättämällä neuvotteluryhmälle 1. kesäkuuta uuden ratkaisuesityksen. Ratkaisuesitys oli selvä myönnytys Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnille yhteisen ratkaisun löytämiseksi ja neuvottelujen saattamiseksi myönteiseen päätökseen. Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnat eivät hyväksyneet Itä- ja Pohjois-Suomen tekemää ratkaisuesitystä. Neuvotteluissa ei näin ollen saatu valmisteltua yhteistä esitystä rahoituksen jakamisesta maakuntien kesken.

Asia siirtyy siten 17. kesäkuuta elinkeinoministeri Mika Lintilän ratkaistavaksi.

EU:n aluekehittämisen rahoituksen kohdentaminen jäsenvaltioille perustuu tarpeeseen kaventaa jäsenvaltioissa eri alueiden välillä vallitsevia kehityseroja ja sen perusteella harvaan asuttujen ja köyhempien alueiden tukemiseen rikkaampia ja menestyneempiä alueita unohtamatta. Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat ovat tuoneet esille, että alueellisia kehityseroja Suomessa ei edelleenkään ole saatu poistettua. Alueellinen eriarvoistuminen Suomessa on edelleen suurinta Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Neuvottelujen päättyminen ilman, että ratkaisuun päästiin, on valitettava lopputulos. Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat ovat neuvotteluissa johdonmukaisesti tuoneet esille, että maakuntakohtaisen rahoitusjaon perustana tulee noudattaa EU:n perussopimuksia sekä EU:n komission määrittämiä periaatteita ja jakoperusteita, jotka ovat kiistämättömät ja jäsenvaltioita ohjaavat. Samoin Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat ovat tuoneet esille, että maakuntakohtaisen rahoitusjaon perustana tulee noudattaa eduskunnan suuren valiokunnan linjauksia sekä pääministeri Marinin Suomen hallitusohjelman 2019-2023 kirjauksia, joiden mukaan EU:n koheesiopolitiikassa pyritään turvaamaan aluekehitysrahoituksen taso sekä harvaan asutun Itä- ja Pohjois-Suomen erityisasema ja tukien pysyvyys.


Lisätietoja antaa:
Maakuntajohtaja Marko Korhonen
p. 044 714 2666, marko.korhonen (at) pohjois-savo.fi