Maakunnallisen ICT-yhteistoiminnan esiselvityshankkeessa lähdettiin hankesuunnitelman mukaisesti selvittämään, voisiko yhdessä tekeminen olla yksin tekemistä tehokkaampaa, taloudellisempaa ja varmempaa. Tavoitteeksi asetettiin, että maakunnallisen yhteistoimintamallin tuli lähtökohtaisesti olla niin hyvä ja perusteltu, ettei yksikään kunta tahdo jäädä siitä pois.

Kuntien roolit ja vastuut kuntapalvelujen järjestäjinä sekä erityisesti tukipalvelujen ylläpitäjinä muuttuvat sote- ja maakuntauudistuksen myötä. Samalla odotukset sähköisistä kuntalaispalveluista ja digitalisaation luomista mahdollisuuksista lisääntyvät. Tulevaisuuden kuntapalveluissa ja toimintamalleissa tarvitaan Kunta-ICT:n erikoisosaamista sekä joustavia ja ketteriä digitaalisia ratkaisuja.

Haasteena selvitystyössä oli löytää yhteistoimintamalli, joka sopii 19:lle erikokoiselle ja erilaisessa toiminnallisessa ja taloudellisessa tilanteessa olevalle kunnalle ja kaupungille. Pääosin kyse on asenteista, tahdosta ja siirtymisestä kuntakohtaisesta ajattelusta maakunnallisen yhteistoiminnan tasolle. Yhteistoiminnasta tulee jokaisen maakunnan kunnan voida hyötyä, asukasmäärästä, sijainnista tai taloudellisesta ja toiminnallisesta tilasta riippumatta.

Kunta-alan palvelutarjonta jakautuu oman tuotannon, ylikunnallisen yhteistyön ja ostopalvelujen kesken. Perusinfrasta vastaavan palveluntarjoajan osaaminen ei välttämättä riitä palvelualueiden sisäisten tarpeiden täyttämiseen ja toisaalta oman tietohallinnon resurssit on pitkälti sidottu arjen pyörittämiseen. ICT-kustannukset eivät tule laskemaan, koska tarpeet lisääntyy ja toimintaympäristö monimutkaistuu. Tavoite onkin vapauttaa resursseja kehittämiseen ja digitalisaatioon, jotka lisäävät tehokkuutta ja parantavat asiakaskokemusta.

Hankkeen loppuraportissa luodaan tilannekuvaa, hahmotetaan muuttuvaa toimintaympäristöä sekä tehdään esitys tulevaisuuden kuntien ICT-yhteistoimintamallista Pohjois-Savossa. Tärkeässä osassa on jokaisen maakunnan kunnan oma näkemys nykytilanteesta ja tulevaisuuden tarpeista. Esitys konkretisoituu perustettavaan Kunta-ICT osaamisyhtiöön. Osaamisyhtiön omistajina toimivat maakunnan kunnat asukaslukuihin perustuvan omistusosuuden ja päätösvallan suhteessa.

Osaamisyhtiö toimii kuntien ICT-asiantuntijana ja -edunvalvojana sekä tarjoaa palveluja in-house toimintamallin mukaisesti. Keskeiset osaamisalueet ovat palveluintegrointi, kehittäminen ja digitalisaatio. Osaamisyhtiö vastaa palveluiden järjestämisestä pääosin ostopalveluina ulkopuolisilta palveluntarjoajilta. Jokaisella omistajakunnalle jää oma harkintavalta minkä verran ja missä muodossa mitäkin palveluja kunta ottaa käyttöön.

Loppuraportin lopussa on maakunnan kunnille suunnattu yhtenäinen esitys, johon vastauksia odotetaan 12.5.2017 mennessä. Myönteisten päätöksien perusteella Pohjois-Savon liitolla on valmius käynnistää ”Tulevaisuuden kuntien ICT-yhteistoiminnan toteuttamishanke”, joka johtaisi maakunnan kuntien yhteisesti omistaman osaamisyhtiön perustamiseen ja toiminnan käynnistämiseen. Pohjois-Savon liitto hallinnoijana mahdollistaisi tiiviin yhteistyön sote- ja maakuntauudistuksen ICT-ratkaisujen kanssa. Toteuttamishanke sisältäisi myös tulevaisuuden kuntien digitalisaatio-ohjelman laadinnan.

Maakunnallisen ICT-yhteistoiminnan esiselvityshankkeen ohjausryhmänä toimi maakunnallisen ICT-työryhmän jäsenet, asiantuntijat ja Pohjois-Savon liiton edustajat. Puheenjohtajana toimi Siilinjärven kunnanjohtaja Vesa Lötjönen ja varapuheenjohtajana Tervon kunnanjohtaja Petteri Ristikangas. Esiselvityshankkeen toteuttamisesta ja loppuraportin laatimisesta vastasi selvityshenkilö Toni Auvinen Pohjois-Savon liitosta. Hanke rahoitettiin Pohjois-Savon kehittämisrahastosta.

Loppuraportti ja liitteet löytyvät täältä