Luonnonvarakeskuksen (Luke) Kuopion tutkimusasema on saamassa EU-rahoitusta nurmiviljelyn ja turvemaiden tutkimukseen. Maaningalla sijaitseva kenttätutkimusympäristö varustetaan ajanmukaisella tutkimusvälineistöllä ja tutkimuspihatto uudistetaan toiminnallisesti mahdollisimman hiilineutraaliksi tutkimusmaatilaksi.

Tulevissa kenttätutkimuksissa keskitytään kasvihuonekaasupäästöjen mittaukseen ja nurmentuotannon positiivisiin ympäristövaikutuksiin muun muassa hiilensidonnassa ja vähähiilisyydessä.

– Kuluttajien näkökulmasta märehtijätuotannon tuotteiden hyväksyttävyys on yhä enemmän riippuvainen tuotteiden ympäristökuormasta, etenkin hiilijalanjäljestä. Uudessa hankekokonaisuudessa saamme määritettyä tuotannon todellisen kuormituksen uskottavasti. Pidemmällä aikavälillä voimme kehittää viljelytekniikkaa todistetusti ympäristöystävällisemmäksi, kertoo ryhmäpäällikkö Mikko Järvinen Lukesta.

Uusien kansallisten ja EU-hankkeiden myötä kansallinen kasvihuonekaasupäästölaskenta tarkentuu huomattavasti jo lyhyellä aikavälillä. Luken johtavan tutkijan Perttu Virkajärven mukaan tiedon luotettavuuden kannalta on äärimmäisen tärkeää, että mittauksia tehdään todellisella tuotantoalueella vallitsevien luonnonolojen ja käytettävien tuotantojärjestelmien vuoksi

– Pohjois-Savon maataloustuotannon kannalta tämä on hyvin merkittävä kilpailuetu. Esimerkiksi jo vajaan kilon virhe hehtaarikohtaisessa typpioksiduulipäästöjen määrässä (kg/v) aiheuttaisi merkittävän tulkintavirheen 300 kertaa hiilidioksidia korkeamman päästökertoimen takia, valottaa Virkajärvi.

Typpioksiduuli eli ilokaasu on hiilidioksidia rajusti voimakkaampi kasvihuonekaasu. Erityisesti ravinteikkaat suot toimivat sen suurina lähteinä.

Hankkeeseen perehtynyt maakunnan yhteistyöryhmä arvioi sen vahvistavan merkittävällä tavalla Kuopion asemaa nurmitutkimuksen pääpaikkana Suomessa ja yhtenä tärkeimmistä koko Pohjois-Euroopassa. Noin 1,1 miljoonan euron rahoituksen myöntää Pohjois-Savon liitto Euroopan aluekehitysrahastosta.

Komissio esittää lisärahoitusta nykyiselle rakennerahastokaudelle – Pohjois-Savolla edellytykset hyödyntää rahoitus tehokkaasti

EU:n komissio antoi toukokuun lopulla uusimman budjettiesityksensä EU:n kokonaisbudjetiksi tulevalle kaudelle. Samassa yhteydessä komissio teki ehdotuksen 55 miljardin euron lisärahoituksesta nykyisten rakennerahasto-ohjelmien toteutukseen. Tarkoituksena on avustaa COVID-19-pandemiakriisin aiheuttamien vaurioiden korjaamisessa ja tukea toimia, joilla autetaan elinkeinoelämää ja tuetaan työllisyyttä.

Pohjois-Savossa on käynnistetty korona-exit -suunnitelman eli uuden kasvun suunnitelman laadinta yhdessä elinkeinoelämän kanssa. Maakunnalla on hyvät edellytykset ja valmiudet hyödyntää EU:n korona-lisärahoitusta tehokkaasti ja vaikuttavasti kehittämistoimiin, jolla tuetaan maakunnan hyvin jatkunutta taloudellista kehitystä.

Maakunnan yhteistyöryhmän kokouksen esityslista »


Lisätietoja antavat:
Maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtaja Seppo Kääriäinen
p. 050 511 3086

maakuntajohtaja Marko Korhonen, Pohjois-Savon liitto
p. 044 714 2666

EU:n lisärahoitus:
aluekehityspäällikkö Satu Vehreävesa, Pohjois-Savon liitto
p. 044 714 2648

rahoituspäällikkö Timo Ollila, ELY-keskus
p. 040 843 1009

Luken hanke:
Perttu Virkajärvi, johtava tutkija
p. 0295 326641

Mikko Järvinen, ryhmäpäällikkö
p. 0295 326192