Maailmalla on kehitteillä useita koronavirusrokotteita. Rokotetta voidaan odottaa markkinoille kaupallisilta toimijoilta aikaisintaan loppuvuodesta 2021. Tällöinkin sen saatavuuteen liittyy epävarmuustekijöitä.

Siksi on tärkeää, että Suomi pyrkii omavaraisuuteen SARS-CoV-2 -rokotteen suhteen. Koronakriisin eskaloituessa maailmalta ei ole välttämättä saatavissa kohtuuhintaista ja tehokasta rokotetta suomalaisten tarpeisiin.

Itä-Suomen ja Helsingin yliopistojen yhteistyönä on käynnistetty tämän vuoden alussa SARS-CoV-2 -rokotteen kehitystyö. Tavoitteena on kehittää kokeellinen rokote, joka on tehokas ja turvallinen. Kuopiossa kehitettyyn geeninsiirtomenetelmään perustuva bioteknologinen rokote voisi olla käytettävissä jo kesällä tai syksyllä 2021.

Suomalaisen biolääketieteen ja -teknologian osaaminen on kansainvälisesti korkeatasoista ja tunnustettua. Maamme tärkein ja samalla yksi Euroopan vahvimmista osaamiskeskittymistä sijaitsee Kuopiossa. Savilahden alueella on aiemmin kehitetty samalla menetelmällä hyviksi todetut geenilääkkeet aivosyövän ja virtsarakkosyövän hoitoon.

Helsingin yliopiston virologian professorin Kalle Sakselan, akatemiaprofessorin Kari Alitalon ja Itä-Suomen yliopiston akatemiaprofessorin Seppo Ylä-Herttualan kehittämä SARS-CoV-2 -rokote pyritään viemään kliinisiin kokeisiin niin nopealla aikataululla kuin lainsäädäntö, byrokratia ja saatavissa oleva rahoitus mahdollistavat.

Erikoiskoulutettu henkilöstö ja tilat rokotteen tuotantoon ja testaukseen ovat jo olemassa Kuopiossa, mutta rahallista tukea tarvitaan henkilöstön palkkakuluihin, materiaalihankintoihin sekä eläin- ja ihmistutkimukseen. Kokonaisuudessaan rahoitusta tarvitaan noin viisi miljoonaa euroa toisen vaiheen kliinisten kokeiden loppuunsaattamiseksi.

Pohjois-Savon liitto vetoaa, että Suomen hallitus, sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) antavat kaiken mahdollisen tukensa kotimaisen rokotevalmistuksen aloittamiseksi. Rokotteen kehittämistyö on tärkeää paitsi huoltovarmuuden mutta myös suomalaisen osaamisen uskottavuuden kannalta. Kriisistä voi poikia uutta kasvua huippututkimuksen kautta maailmalle. Samalla tämä elvyttää Suomen taloutta pitkällä aikajänteellä.

Seppo Kääriäinen, Pohjois-Savon maakuntahallituksen puheenjohtaja
Marko Korhonen, Pohjois-Savon maakuntajohtaja


FinVectorin geenilääketehtaan laajennuksen avajaisia vietettiin Kuopion Savilahdessa vuosi sitten. 25 miljoonan euron investoinnin myötä uusia työpaikkoja syntyi yli 50. Yhtiön omistaa sveitsiläinen Dr Frederik Paulsen -säätiö. Kuvassa sinivalkoista nauhaa leikkaamassa toimitusjohtaja Timo Ristola (oik.), Frederik Paulsen Jr ja akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala.