Raadin puheenjohtajana toiminut rouva Jenni Haukio onnittelee kilpailun voittajia Rasmus Keinästä (oik.), Antti Rossista, Olli Kaksosta ja Santeri Leinosta.

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi järjestetyn valtakunnallisen Nuorten uusi itsenäisyysjulistus -kilpailun voitto on tullut Kuopioon. Suomalaiset-nimisen työn ovat kirjoittaneet Olli Kaksonen, Rasmus Keinänen, Santeri Leinonen ja Antti Rossinen Kuopion Lyseon lukiosta.

Positiivinen ja puhutteleva visio linjaa Suomen tulevaisuutta kulttuurin, tasa-arvon, kielellisen moninaisuuden, kansainvälisen yhteistyön, tutkimuksen ja kestävän kehityksen maana.

– Olemme kehittyneet sadassa vuodessa huimasti, eikä pysähtymisen hetki ole tässä. Meidän on kehityttävä, ylitettävä odotuksia, ratkaistava ongelmia ja muututtava maailman mukana, julistuksessa sanotaan.

Kilpailun tulokset julkistettiin tänään eduskunnassa. 15. marraskuuta 2017 on tullut kuluneeksi päivälleen sata vuotta siitä, kun Suomen eduskunta julistautui korkeimman vallan haltijaksi Suomessa.

Tulokset julkisti eduskunnan puhemies Maria Lohela. Palkinnon ja kunniakirjat jakoi rouva Jenni Haukio, joka toimi myös valtakunnallisen raadin puheenjohtajana. Raadin jäseninä toimivat muun muassa kirjailijat Sirpa Kähkönen ja Kirsi Pehkonen sekä elokuvaohjaaja Aku Louhimies.

Uusi itsenäisyysjulistus kytkee toisiinsa historian, nykyhetken ja tulevaisuuden Suomi 100 -juhlavuoden hengessä. Se luovutetaan joulukuun 4. päivänä allekirjoitettavaksi itsenäisyyssenaatin sukujen edustajille. Toinen kopio jää eduskuntaan ja toinen sijoitetaan Kuopion torin alle sijoitettavaan Suomi100+100 -aikakapseliin sadaksi vuodeksi. Kapseli suljetaan 8. joulukuuta.

Voittaja löytyi 151 kilpailutyön joukosta

Itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Suomen koululuokkia (yläkoulut, erityiskoulut, ammatilliset oppilaitokset ja lukiot) kutsuttiin tekemään Suomelle uusi itsenäisyysjulistus eli vision Suomen ja suomalaisten seuraavasta sadasta vuodesta.

Kilpailuun osallistui yhteensä 151 työtä eri puolilta Suomea. Niihin voi tutustua eduskunnan kirjastoon kootussa 100Visio-näyttelyssä 16.11.–7.12.2017 välisenä aikana. Esillä on tekstejä, videoita, valokuvia, piirroksia ja käsitöitä. Näyttely lähtee itsenäisyyspäivän jälkeen sähköisessä muodossa kiertueelle eri puolille Suomea.

Nuorten uusi itsenäisyysjulistus -kilpailu oli Satakuntaliiton ideoima ja toteuttama. Pohjois-Savon liitto oli tiiviisti mukana ohjelmahankkeessa.

Uudesta itsenäisyysjulistuksesta on tehty myös video. Siinä esiintyvät Kuopion taidelukion Lumitin ilmaisutaidon opiskelijat.

Lisätietoja kilpailusta:
http://100visio.fi/


NUORTEN UUSI ITSENÄISYYSJULISTUS 2017–2117

Suomalaiset!
Finländare!
Suopmelaččat!
The people of Finland!

Suomen Eduskunta julistautui 15. marraskuuta 1917 korkeimman valtiovallan haltijaksi. Siitä lähtien olemme tehneet työtä valtiomme kehittämiseksi ja suomalaisten elinolojen parantamiseksi. Olemme kehittyneet sadassa vuodessa huimasti, eikä pysähtymisen hetki ole tässä. Meidän on kehityttävä, ylitettävä odotuksia, ratkaistava ongelmia ja muututtava maailman mukana.

Jokainen voi vaikuttaa Suomen ja suomalaisuuden tulevaisuuteen ja nyt on tullut aika ponnistaa kaikki voimamme kansakunnan yhteisen päämäärän saavuttamiseksi tänä ajankohtana, *jota tärkeämpää ja ratkaisevampaa ei tähän asti ole Suomen kansan elämässä ollut. (* katkelma alkuperäisestä itsenäisyysjulistuksesta 4.12.1917)

Kulttuurin Suomi

Suomalaisuuden määrittelevät suomalaiset itse. Kuka tahansa voi olla suomalainen ja tulevaisuuden suomalaisuus on yhdessä rakennettu, perinteitä ja uusia tuulia ja kansalaisia yhdistävä asia, jonka piiriin mahtuu jokainen niin halutessaan.

Tasa-arvoinen Suomi

Suomessa ihmisiä kohdellaan henkilöinä, ei jonkin sukupuolen tai seksuaalisen suuntautumisen edustajina. Jokaisella on mahdollisuus toteuttaa unelmiaan ja rakentaa yhdessä tulevaisuutta. Kenenkään ei tarvitse pelätä tai olla yksinäinen.

Kielellisesti moninainen Suomi

Kansalliskielemme suomi ja ruotsi, vähemmistökieliämme unohtamatta, ovat kauniita ja niitä tulee vaalia. Toisaalta tulevaisuuden maailmassa emme pärjää omaan kuoreemme sulkeutumalla. Meidän pitää arvostaa ja kehittää myös muiden kielten osaamista maassamme ja muualla. Emme voi onnistua tavoitteissamme ja luoda tulevaisuuden Suomea, jos emme ymmärrä muita eikä meitä ymmärretä.

Pohjoismainen Suomi

Muuttuvassa maailmassa ei pärjää ilman ystäviä. Pohjoismaat ovat lähimpiä ja ajatusmaailmaamme vastaavimpia kumppanimaitamme. Olemme luoneet paljon yhdessä, luokaamme siis vastaisuudessakin uutta hyvää tillsammans.

Suomi ja maailma

Rauhallinen ja hyvinvoiva maailma on edellytys rauhalliselle ja hyvinvoivalle Suomelle. Ainoastaan maailmalle avoimena Suomi voi menestyä tulevaisuudessa. Koska perusasiat ovat maassamme jo nyt erinomaisesti, on meidän autettava ihmisiä, joilla asiat ovat huonommin. Suomen pitää näyttää maailmalle mallia tasa-arvossa, demokratiassa ja onnellisuudessa.

Tutkiva Suomi

Koulutus on avain kehitykseen, kasvuun ja kanssakäymiseen niin Suomessa kuin globaalistikin. Koulutusjärjestelmämme on maailman parhaita, ja tutkimuksemme huippuluokkaa. Emme saa kuitenkaan tuudittautua asioiden vallitsevaan tilaan, vaan meidän on kehitettävä koulutustamme ja tutkimustamme vastaamaan myös tulevaisuuden tarpeisiin.

Kestävä Suomi

Maailma ei ole vain meidän. Kaikilla, myös tulevilla sukupolvilla, on oikeus puhtaaseen ympäristöön. Suomea ei ole ilman maapalloa, joten Suomen on huolehdittava myös planeettamme tulevaisuudesta.

Tällaisen Suomen voimme luoda, jos teemme sen yhdessä.

Kunnon kansalaisista on kunnon isänmaa luotu. – Maria Jotuni