Pohjois-Savon kuntataloustyöryhmän kartoituksen mukaan kuntien oma aktiivisuus on ratkaisevaa pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi. Merkittävintä näyttää olevan kunnan yhteistyö niin työttömien itsensä kanssa kuin yrittäjien ja muihin työntekijöitä palkkaavien tahojen kanssa.

Kunnalla tulee olla käytettävissään hyvin monenlaisia sekä kunnan omia että työnantajien kanssa sovittuja työllisyyspalveluja. Työllistämisessä tulee myös käyttää erilaisia rahoituslähteitä kuten työllisyysmäärärahoja, EU-rakennerahastovaroja tai esimerkiksi SIB-rahoitussopimusta työllisyyshankkeiden rahoittamiseksi.

SIB-rahoitussopimus (Social Impact Bond) on ns. vaikuttavuusinvestoiminen, missä sijoittaja kantaa hankkeen taloudellisen riskin ja julkinen sektori maksaa vain tuloksista. Esimerkiksi työllistämisessä kunta tekee sopimuksen SIB-yrittäjän kanssa pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi, ja jos yritys pääsee sovittuun tulokseen, maksaa kunta sopimuksen mukaisen korvauksen. Jos yritys ei saavuta sovittua tavoitetta, ei se saa mitään korvausta.

Työmarkkinatuen kuntaosuuksien kasvu on saatu kuriin

Vuoden alusta tuli voimaan lainmuutos, mikä mahdollisti Kelalle oikeuden luovuttaa kunnille tietoja työttömyysetuutta saaneista henkilöistä. Kunnat saavat nyt listat työmarkkinatukea 200 työttömyyspäivältä saaneista henkilöistä, jolloin ne voivat aktivoida ennakkoon ko. henkilöitä.

Kuntien työmarkkinatuen kuntaosuuksien kasvu on pienentynyt merkittävästi vuodesta 2015. Kuntien osarahoittama työmarkkinatuen kokonaismäärä oli Pohjois-Savossa vuonna 2016 20,9 miljoonaa euroa (kasvua edellisvuodesta 2,9 %). 


Pohjois-Savon kuntien työmarkkinatuen kuntaosuus kasvoi 2016 kymmenessä kunnassa ja laski kahdeksassa kunnassa. 

Koko maassa kunnan osarahoittama työmarkkinatuki vuonna 2016 oli 425,6 miljoonaa euroa (kasvua 4,2 %). Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki kasvoi eniten Uudellamaalla 9 % (10,9 milj. euroa), kun taas neljässä maakunnassa kuntien osarahoittama työmarkkinatuki väheni.

Tammi-syyskuussa 2017 Pohjois-Savon kuntien työmarkkinatuen kuntaosuus oli 16,1 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan oli noin 401 500 euroa (2,6 %).

Eniten Kelalle maksoi Kuopion kaupunki (ml. Juankoski) 9,3 miljoonaa euroa (kasvua 440 952 euroa). Muut suurimmat maksajat olivat Varkaus 1,5 miljoonalla eurolla (vähennystä 22 391 euroa) ja Iisalmi 1,2 miljoonalla eurolla (kasvua 55 368 €).

Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki tammikuu--syyskuu 2015–2017

Kunnat voivat vaikuttaa uuden kunnan valtionosuuksiin sote-menojensa kehityksen kautta

Kuntataloustyöryhmä haluaa kiinnittää kuntien huomiota sote-kustannusten kehitykseen vuosina 2018–2019 ja kehityksen vaikutukseen uusien kuntien talouteen.
 
Kuntien tehtävien järjestämisvastuun siirrosta aiheutuvien taloudellisten vaikutusten rajaaminen maakunta- ja sote-uudistuksen yhteydessä on arvioitu välttämättömäksi kuntien talouden kantokyvyn takaamiseksi.

Kunnittaisia muutoksia uudistuksessa rajataan kahdella tasauselementillä: järjestelmämuutoksen tasauksella ja sote-siirron muutosrajoittimella.

Kuntien tekemät päätökset sote-menoista ennen uudistuksen voimaantuloa vaikuttavat suoraan kunnan muutosrajoittimen euromääräiseen tasoon. Muutosrajoitin toimii siten, että kunnan lisätessä sote-kustannuksiaan sen valtionosuus vähenee. Vastaavasti mikäli kunta pystyy pienentämään kustannuksiaan, sen saama valtionosuus kasvaa.


Linkit:

Vaikuttavuusinvestoiminen

Kuntien osarahoittaman työmarkkinatuen kuntakohtaiset vertailukuviot

Sote-siirron muutosrajoitin (kuntien tehtävien järjestämisvastuun siirrosta aiheutuvien taloudellisten vaikutusten rajaaminen)

Sote- ja maakuntauudistuksen kuntatalousvaikutuslaskelmien valtionosuussimulaattori

Jakoavain – työkalu maakuntauudistuksen vaikutuksista


Lisätietoja:


Juha Piiroinen, kuntataloustyöryhmän puheenjohtaja, Suonenjoen kaupunginjohtaja
p. 044 758 1403

Pekka Kaikkonen, maakuntasihteeri, Pohjois-Savon liitto
p. 044 714 2630