Talousarvioissaan vuodelle 2018 kunnat arvioivat sote-menojensa kasvavan vuosina 2018-2020 hillitysti. Maakunnan sote-menojen kasvuksi arvioidaan 1,7 % ja toimintamenojen kasvuksi vain 0,7 %. Vuosikatteen arvioidaan kasvavan vuodesta 2017 vuoteen 2018 3,4 % sekä investointien 9,7 %.


Sote-menojen kasvua hillitään vuosina 2018-2020

Talousarvioissaan vuodelle 2018 kunnat arvoivat sote-menojensa määräksi v. 2018 lähes 981 milj. € ja ennakoivat niiden kasvavan vuoteen 2020 mennessä lähes 17 milj. € (1,7 %). Sote-menojen kunnittaiset kasvuprosentit vaihtelisivat 0:sta 3,1 %:iin. Kuusi kuntaa (Keitele, Kiuruvesi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi ja Vesanto) aikoo pitää sote-menonsa vuoden 2018 tasolla.

Kuntien sote-menojen kasvun hillintä on tärkeää uuden kunnan kannalta. Kuntien vuosien 2018-2019 sote-menoilla on suora ja pysyvä vaikutus uuden kunnan valtionosuuden määrään, myös uudistuksen voimaantulon jälkeen vuodesta 2020 eteenpäin. Lisätietoja osoitteesta: https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/Liite_kannattaako_kunnan_lisata_vai_vahentaa_sotemenoja_231117.pdf

Vuosikatteessa kasvua ja alijäämässä pienoista laskua

Vuosikatteen määräksi arvioidaan 79 milj. € ja sen arvioidaan kasvavan 3,4 %. Yhdeksän kuntaa arvioi vuosikatteensa riittävän poistoihin mutta vain neljä kuntaa arvioi vuosikatteensa riittävän nettoinvestointeihin.

Tilikaudelle arvioidaan tulevan alijäämää 12 milj. € ja sen arvioidaan vähenevän tilikaudesta 2017 6 %. Kuudella kunnalla ennakoidaan tulevan alijäämää.

Kuntien investoinnit kasvavat edelleen ja velkaantuminen lisääntyy

Kunnat ennakoivat käyttöomaisuusinvestointiensa (netto) määräksi 150 milj. € ja niiden arvioidaan kasvavan edellisvuodesta 9,7 %. Korkeimmat investoinnit tulevat olemaan Kuopiolla lähes 70 milj. €, Iisalmella 20 milj. € ja Varkaudella 15 milj. €. Euroa/asukas mittarilla verrattaessa korkeimmat investoinnit olisivat Leppävirralla (1 231 €/as.) ja alhaisimmat Lapinlahdella (203 €/as.). 10 kuntaa ennakoi investointimenonsa korkeammaksi kuin talousarvio 2017:ssa.

Pitkäaikaisten lainojen määräksi arvioidaan 780 milj. € (kasvua 5,3 %). Eniten lainaa tulisi olemaan Kuopiolla 384,6 milj. € ja vähiten Keiteleellä 3,7 milj. €. Euroa/asukas mittarilla verrattaessa korkeimmaksi pitkäaikaisten lainojensa määrän arvioi Rautavaara (7 055 €/as) ja alhaisimmaksi Keitele (1 577 €/as).

Verotusta kiristämällä paikataan muiden tulojen väheneminen

Käyttötulojen (toimintatulot + verotulot + valtionosuudet) määrän arvioidaan kasvavan 0,8 %. Toimintatulojen arvioidaan vähenevän 1,7 % kuten myös valtionosuuksien määrän vähenevän 0,3 %. Verotulojen määrän ennakoidaan kasvavan 3 %.

Kunnat arvioivat verotulojensa määräksi v. 2018 n. 900 milj. €. Ne kasvaisivat 26,4 milj. € (3 %) talousarvion 2017 määrästä. Kunnallisverotulojen arvioidaan kasvavan 2,2 %, kiinteistöverotulojen 1,2 % ja yhteisöverotulojen 17,5 %. Pohjois-Savon verotuloista on kunnallisverotuloja 85 %, kiinteistöverotuloja 8 % ja yhteisöverotuloja 7 %.

Kuusi kuntaa (Kaavi, Lapinlahti, Leppävirta, Pielavesi, Rautavaara ja Vesanto) korottaa tuloveroprosenttiaan ja kolme (Kaavi, Rautavaara ja Vesanto) kiinteistöveroprosenttejaan. Korkeimmat tuloveroprosentit ovat Rautalammilla, Rautavaaralla ja Tuusniemellä (22,00 %) ja alhaisimmat Iisalmella, Keiteleellä, Kuopiolla ja Sonkajärvellä (20,50 %). Pohjois-Savon keskimääräinen tuloveroprosentti on 20,78 %.

Korkeimmiksi verotulonsa arvioivat Siilinjärvi (3 971 €/as.), Kuopio (3 886 €/as.) ja Varkaus (3 759 €/as.) ja alhaisimmaksi Kiuruvesi (2 748 €/as.), Vesanto (2 751 €/as.) ja Tervo (2 753 €/as.).

Talousarviokoonnin kuntakohtaiset liitetaulukot löytyvät osoitteesta: https://www.pohjois-savo.fi/tietopalvelut/tietoa-pohjois-savosta/kuntien-talous.html

Lisätietoja:
Kuntataloustyöryhmän puheenjohtaja, Suonenjoen kaupunginjohtaja Juha Piiroinen puh. 044 758 1403
Maakuntasihteeri Pekka Kaikkonen, Pohjois-Savon liitto, puh. 044 714 2630
Tutkimussihteeri Kaija Kämäräinen, Pohjois-Savon liitto, puh. 044 714 2631