Pohjois-Savon kuntien tilikauden tulos jäi viime vuonna 42 miljoonaa euroa positiiviseksi. Tulos oli miinusmerkkinen neljällä kunnalla, kun vuonna 2019 tilikauden tulos oli negatiivinen 11 kunnalla.

Kuntataloustyöryhmä arvioi, että kuntien taloustilannetta helpotti valtion kunnille myöntämät koronatuet sekä kuntien omat talouden tasapainotustoimet, joilla kunnat sopeuttivat kulurakennettaan. Koronatukia myönnettiin Pohjois-Savon kunnille vuonna 2020 yhteensä 74,8 miljoonaa euroa. Näistä 61,1 miljoonaa euroa myönnettiin peruspalveluiden valtionosuuksien kautta ja 13,7 miljoonaa euroa yhteisöveron jako-osuuden korotuksena.

Toimintamenoissa maltillista kasvua

Pohjois-Savon kuntien toimintakate heikkeni viime vuonna 3,1 %. Kuntien toimintamenot kasvoivat 0,5 % ja olivat 1,8 miljardia euroa. Toimintamenoista henkilöstömenot vähenivät 0,5 %, mutta palvelujen ostot kasvoivat 1,3 %. Kuntien toimintatulot vähenivät 9,4 %.

Kuntien käyttötulot olivat yhteensä 1,9 miljardia euroa, ja käyttötulot nousivat vuoden takaiseen verrattuna 5,4 %. Suurin osa käyttötulojen noususta johtuu valtionosuuksien kasvusta. Vuoden 2020 valtionosuuksia kasvatti valtion kunnille myöntämät koronatuet.

Kuntien verotulot olivat yhteensä 946 miljoonaa euroa. Verotulot kasvoivat vuoden takaisesta 3,8 %. Kuntien tuloverot kasvoivat 4,0 %, kiinteistöverot laskivat 6,9 % ja yhteisöverot kasvoivat 14,4 %. Vuoden 2020 heikentyneestä työllisyystilanteesta huolimatta tuloverokertymää kasvatti muun muassa Kuopion ja Siilinjärven tuloveroprosentin korotukset. Kiinteistöverokertymää laski verotuksen joustava valmistuminen, jonka vuoksi osa vuoden 2020 kiinteistöverosta tilittyi vasta vuoden 2021 puolella. Yhteisöveron kasvu selittyy kuntien yhteisöveron jako-osuuden määräaikaisella korotuksella.

Kuntataloustyöryhmä arvioi, että toimintamenojen 0,5 % kasvua voidaan pitää hyvänä tuloksena. Toimintamenojen maltillinen kasvu osoittaa, että kunnissa on pystytty viemään rakenteellisia uudistuksia eteenpäin myös poikkeusaikana. Lisäksi toimintamenojen maltilliseen kasvuun vaikuttavat koronan tuomat muutokset, kuten kuntien toimintojen väliaikainen sulkeminen ja tämän aiheuttamat säästöt. Koronan kuntien toimintaan tuomat muutokset näkyvät myös toimintatulojen laskuna.

Alijäämäisiä tilinpäätöksiä koronatuista huolimatta

Kuntien vuosikate oli yhteensä 133,9 miljoonaa euroa. Paras vuosikate asukasta kohden oli Rautavaaralla 1 643 €/as. ja heikoin Tervolla 162 €/as. Kuntien omavaraisuusaste vaihteli 41–74 % välillä. Paras omavaraisuusaste, 74 %, oli Vieremällä. Kuuden kunnan omavaraisuusaste oli alle 50 %.

Vuonna 2020 maksetusta koronatuista huolimatta neljän kunnan tilinpäätös jäi alijäämäiseksi. Kertynyttä ylijäämää kunnilla oli taseissaan 253 miljoonaa euroa, ja sen määrä kasvoi edellisvuodesta 13 %. Kolmella kunnalla oli taseessaan kertynyttä alijäämää.

Kuntien investointien määrä vähentyi

Kuntien investointien (netto) määrä vähentyi edellisvuoden 158 miljoonasta eurosta 123 miljoonaan euroon (laskua 22 %). Suurimmat investoinnit olivat Kuopiolla 78,8 milj. €, Varkaudella 12,0 milj. € ja Iisalmella 11,6 milj. €. Kuntien lainakanta oli 862 miljoonaa euroa, ja se kasvoi 9,6 % vuoden takaisesta.

Kuntakonsernien ylijäämä lisääntyi mutta lainakanta kasvoi

Kuntakonserneissa oli kertynyttä ylijäämää 187 miljoonaa euroa. Kertynyttä alijäämää oli Keiteleellä ja Rautalammilla. Eniten kertynyttä ylijäämää oli Kuopiolla, noin 54 miljoonaa euroa. Kuntakonsernien vuosikate oli yhteensä 306 miljoonaa euroa, ja se vahvistui edellisvuodesta 55 %. Paras vuosikate asukasta kohden oli Rautavaaralla 2 055 €/as. ja heikoin Tuusniemellä 650 €/as.

Kuntakonserneissa oli lainaa 2 miljardia euroa. Lainakanta kasvoi 6,2 %. Euromääräisesti eniten lainaa oli Kuopiolla 1,2 miljardia euroa ja vähiten Tuusniemellä 9,7 miljoonaa euroa. Konsernien suhteellinen velkaantuneisuusaste vaihteli 41 %:sta 105 %:iin. Alhaisin velkaantuneisuusaste oli Tuusniemellä ja korkein Kuopiolla.

Huolena terveysvelka, kuntien alijäämäkierre ja työvoiman saatavuus

Yhteenvetona kuntataloustyöryhmä toteaa, että lähivuosina kuntien suurimpia haasteita ovat korona-aikana kertynyt terveys- ja hoitovelka, kuntatalouden heikkeneminen koronatukien päätyttyä sekä työvoiman saatavuus.

Koronan aikana siirretyt kiireettömät hoidot sekä potilaiden itse perumat hoitoajat jättävät jälkeensä hoitovelan. Hoitovelan umpeen kurominen vaatii lisäresursseja, mikä uhkaa kasvattaa kuntien terveydenhuollon kustannuksia entisestään. Lisäksi huolena on kuntatalouden kestävyys ja kuntien alijäämäkierre. Vuonna 2020 maksetuilla koronakompensaatioilla tulisi kattaa kustannuksia useamman vuoden ajan, mutta muutaman kunnan tilinpäätös jäi alijäämäiseksi jo vuonna 2020. Terveysvelan ja talouden heikkenemisen ohella kuntia haastaa myös työvoiman saatavuuden heikkeneminen väestön vähenemisen ja ikärakenteen muutoksen myötä.

Kuntakohtaiset liitetaulukot löytyvät osoitteesta foresavo.fi/tilastot/kuntalous


Lisätietoja:
Juha Piiroinen, kuntataloustyöryhmän puheenjohtaja
p. 044 758 1403