Pohjois-Savossa seurataan huolestuneina hallituksen linjauksia EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä ja erityisesti koheesiopolitiikan rahoituksen uudistamisesta. Taustalla on Iso-Britannian EU-erosta johtuva maksuosuuden poistuminen. Brexit aiheuttaa noin 12 miljardin euron vuotuisen nettovajeen EU-budjettiin.

Suomen hallituksen lähtökohtana on, että Britannian ero huomioidaan täysimääräisesti myös rahoituskehyksen kokonaistasossa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että brexitin aiheuttamaa aukkoa unionin budjetissa ei täytetä. Leikkauspaineet kohdistuvat erityisesti koheesiorahoitukseen, joka on EU:n budjetin toiseksi suurin kuluerä.

Koheesiopolitiikalla pyritään tasoittamaan alueiden välisiä taloudellisia ja sosiaalisia kehittyneisyyseroja. Pohjois-Savossa on nykyisellä rakennerahastokaudella (2014–2020) käytettävissä 150 miljoonaa euroa EU:n rakennerahastovaroja.

Hallituksen mukaan Suomi tavoittelee suhteellisesti korkeampaa koheesiopolitiikan saantoa. Koheesiovaroja tullaan suuntaamaan kasvua lisääviin rakenneuudistuksiin ja muuttoliikerahoitukseen. Tavoitteena on EU-rahoituksen osuuden vähentäminen ja kansallisen omarahoitusosuuden kasvattaminen.

Uudistusten pelätään kohdistuvan raskaimmin Itä- ja Pohjois-Suomeen, vaikka hallitus on luvannut pitää kiinni Suomen liittymissopimuksessa mainitusta harvan asutuksen erityisasemasta.

– Tällainen ratkaisu olisi etenkin Itä- ja Pohjois-Suomen kehittymisen kannalta todellinen uhkakuva, sillä alueemme ei pärjää Etelä- ja Länsi-Suomelle kilpailussa kansallisesta rahoituksesta, painotti Pohjois-Savon liiton aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa esitellessään asiaa tänään maakuntahallitukselle.

Hän muistuttaa, että koko Suomi hyötyy rakennerahastovaroista, vaikka pääosa tulee Itä- ja Pohjois-Suomeen. Suurimpia hyödyntäjiä ovat yritykset sekä yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Itä- ja Pohjois-Suomen korkeakoulujen rehtorit ja johtajat ilmaisivat elokuussa huolensa siitä, että ne ovat menettämässä tärkeän tulonlähteen.

– Korkeakoulujen mielestä hallituksen linjauksissa aliarvioidaan rakennerahastojen merkitystä alueiden innovaatioekosysteemien toimintaedellytyksille ja sitä kautta uusille innovaatioille, startup-yritysten syntymiselle ja talouskasvulle, Vehreävesa muistutti.

Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat ovat lisäksi painottaneet yhteisissä kannanotoissaan pohjoisten alueiden kehityspotentiaalin hyödyntämistä ja EU:n sisäisen ja ulkoisen saavutettavuuden parantamista.

Tämänhetkisen tiedon mukaan komissio antaa ehdotuksensa uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi toukokuussa 2018, sen jälkeen kun Iso-Britannian EU-eron taloudelliset vaikutukset ovat selvillä.

Eurooppa-neuvostossa neuvotteluihin päästäneen Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella syksyllä 2019. Neuvosto kokoontuu päättämään rahoituskehyksistä loppuvuodesta 2019 tai alkuvuodesta 2020.