Hevosten kavionhoitoon ja kengittämiseen erikoistuneista ammattiosaajista alkaa olla maassamme pula. Tällä hetkellä Suomessa on 150 päätoimista kengitysseppää. Heistä valtaosa on siirtymässä eläkkeelle 10–15 vuoden kuluttua.

Kengityssepän ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta annetaan kolmessa ammattiopistossa: Ylä-Savon ammattiopistossa, Harjun oppimiskeskuksessa ja Ypäjän hevosopistossa. Niistä valmistuu vuosittain 10–20 uutta seppää. Lähes kaikki työllistävät itsensä yrittäjinä. Aiemmin miesvaltainen ala on samalla pikkuhiljaa naisistumassa.

Pohjois-Savossa on alettu varautua kengitysseppien eläköitymisestä aiheutuvaan tilanteeseen. Ylä-Savon ammattiopistossa alkoi helmikuun alussa EU-rahoitteinen hanke, jossa kehitetään erityisesti sairaiden hevosten kengitysosaamista yhteistyössä Savon eläinsairaalan kanssa.

Kiuruvedellä sijaitsevan eläinsairaalan toiminta-alueella on reilusti yli kymmenentuhatta ratsu- ja ravihevosta. Terve hevonen kengitetään noin kuuden viikon välein. Usein hevosenomistajat maksavatkin kengityksestä sen elämän aikana moninkertaisesti hankintahintaan verrattuna.

Eläinsairaalan toimitusjohtaja Terhi Simonen-Jokinen kertoo, että sairaskengityksen osaavan sepän palveluita tarvitaan lähes päivittäin.

– Hevossairauksista noin 80 prosenttia kohdistuu jaloissa oleviin ongelmiin, joista sairaskengitysosaamista tarvitaan joka toisessa tapauksessa, sanoo Simonen-Jokinen.

Jalkarakenteeseen ja kavioihin liittyvät ongelmat ovat hevosilla tavallisia.

– Niiden tunnistamiseen ja korjaamiseen on syytä paneutua. Varsinkin varsoilla varhainen ongelmiin puuttuminen on erityisen tärkeää, sanoo hankepäällikkö Riina Huttunen Ylä-Savon ammattiopistosta.

Eläinsairaalassa on vastikään alkanut myös toinen hanke, jossa kehitetään suureläinten hoidossa tarvittavaa tähystysosaamista. Koulutukset toteutetaan yhteistyössä Helsingin yliopiston sekä muiden asiantuntijaverkostokumppanien kanssa.

Pohjois-Savon liitto on myöntänyt hankkeille Euroopan aluekehitysrahaston tukea yhteensä noin 275 000 euroa.