Itä-Suomen maakunnat Pohjois-Karjala, Etelä-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Kainuu kokoontuivat 12. joulukuuta sopimaan yhteisistä hallitusohjelmatavoitteista. Niissä esitetään toimenpiteitä, joiden avulla mahdollisuudet voidaan hyödyntää maakuntien ja koko Suomen kestävän kasvun hyväksi.

Neuvottelukunta päätti kokouksessaan myös perustaa työryhmän lisäämään yhteistyötä ja vauhdittamaan matkailun kasvua ja kansainvälistymistä Järvi-Suomen Lakeland -alueella.

ITÄ-SUOMEN HALLITUSOHJELMATAVOITTEET:

Liikenne ja saavutettavuus

  • Liikenneväylien korjausvelkaa purkamaan on varattava riittävä rahoitus, perusväylänpitoon on saatava vähintään 300 milj. euron pysyvä tasokorotus parlamentaarisen liikenneverkon rahoitusta arvioivan työryhmän 28.2.2018 julkaiseman esityksen mukaisesti.
  • Helsingistä Porvoon ja Kouvolan kautta Pietariin kulkevan nopean itäradan suunnittelua on jatkettava ja pitkän aikavälin tavoitteeksi on asetettava kolmen tunnin palvelutaso Kuopiosta ja Joensuusta Helsinkiin, nopeutuvat yhteydet edelleen Kajaaniin ja Pohjoiseen sekä 2,5 tunnin palvelutaso Helsingistä Pietariin.
  • Toteutetaan VR:n esitykseen perustuva nopeustasojen harmonisointipaketti (200 milj. euroa) Suomen pääradoilla. Poistetaan paikallisia nopeusrajoituksia ja varmistetaan radan kunto)
  • Liikennepolitiikan on oltava pitkäjänteistä ja uusiin rahoitusratkaisuihin on suhtauduttava ennakkoluulottomasti. Itä-Suomen liikennestrategioiden linjaukset ja hankelistat tulee ottaa huomioon uusia liikennehankkeita suunniteltaessa.
  • Elinvoimalle ja yritysten toimintaedellytyksille välttämätön lentoliikenne maakuntiin on turvattava ja palvelutasoa kehitettävä.
  • Saimaan vesiliikenteen jatkuvuus on turvattava ja Saimaan sulkujen pidentäminen sekä veden pinnan nosto toteutettava. Vähäpäästöistä sisävesiliikennettä on kehitettävä rahtiliikenteen tarpeista lähtien.
  • Riittävä valtion tuki valokuituyhteyksien rakentamiseen on varmistettava jatkamalla Nopea laajakaista -hanketta.
  • Henkilö- ja joukkoliikenteen palveluita ja toimintamalleja on kehitettävä markkinoiden ja julkisen sektorin yhteistyönä varmistaen kytkennät kaukoliikenteen runkoyhteyksiin.
  • Liikennehankkeissa tulee varautua Itä-Suomen suuriin, elinkeinoelämän tarpeisiin vastaaviin biotalous- ja kaivosinvestointeihin.
  • Liitteiden 1–2 mukaiset toimenpiteet » ks. pdf

Osaava ja elinvoimainen

  • Itä-Suomeen tarvitaan laajapohjainen työllisyyden kasvuohjelma, jolla vastataan pitkään jatkuneeseen vaikeaan kohtaanto-ongelmaan, rakennetyöttömyyteen sekä toisaalta yritysten kasvua hidastavaan osaavan työvoiman saatavuuteen. Tiivistämällä maakuntien yhteistyötä, voidaan voimavaroja kohdentaa tehokkaammin ja kehittää alueen tarpeisiin vastaavia uusia toimintamalleja. Tämä edellyttää merkittävää lisäresurssointia työllisyyden edistämiseen sekä korkeakoulutuksen ja toisen asteen ammatilliseen koulutukseen.
  • Suomen on varmistettava, että Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asutukseen liittyvät olosuhdetekijät tunnustetaan EU:n aluepolitiikassa ja että koheesiopolitiikassa huomioidaan kehittyneiden maiden sisäiset kehityserot. Suomen on tavoiteltava mahdollisimman suurta ja kehitystyön jatkuvuuden turvaavaa rahoitussaantoa EU-varoista.
  • Maakunta- ja soteuudistuksen jatkokehittäminen on toteutettava itsehallinnolliselta pohjalta omaehtoisuus ja sopimuksellisuus huomioiden. Uudistuksen rahoituksen riittävyys on turvattava ja rahoituksessa on korostettava tarveperusteisuutta.
  • Valtion toimintojen ja palvelujen alasajo maakunnissa on lakkautettava ja alueellistaminen on otettava takaisin toimenpidevalikoimaan.
  • Komission esittämiä suuria leikkauksia maatalouden suoriin tukiin ja maaseudun kehittämisrahoituksen tukiin on vastustettava.
  • Energiaverotuksen maantieteellisesti kohennettu porrastus on otettava käyttöön harvaan asutuilla alueilla kompensoimaan toimitusvarmuusinvestoinneista johtuvia hinnannousupaineita sekä tasaamaan sähkön loppukäyttäjän maksamia siirtohintoja maaseutu- ja kaupunkiverkkojen välillä.
  • Kaivoslaki on uudistettava. Kiinnitettävä huomiota hankkeiden elinkeino-, alue- ja ympäristövaikutusten arvioinnin, paikallistason korvausten ja jälkihoidon vastuiden näkökulmiin sekä lupaprosessien nopeuttamiseen.
  • E-kuntalaisuuden kehittäminen koko maan elinvoimaisuuden varmistamisen työkaluna. Lainsäädännössä sidonnaisuus yhteen kotikuntaan on monen eri palvelun, järjestelmän ja tilaston peruspilari. Monipaikkaisuus on kuitenkin vahvistuva ilmiö, joka tulee ottaa huomioon lainsäädännön, palvelujen mitoituksen ja liikennejärjestelmän kehittämisessä.

Kansainvälinen Itä-Suomi

  • Saimaa/Lakeland -alue hakee vahvaa kansainvälistymistä yhteistyössä Business Finlandin/Visit Finlandin kanssa. Suomen matkailubrändi nostetaan uudelle tasolle ja markkinoinnin rahoitustasoa nostetaan huomioiden Kiinan ja Aasian kasvavat markkinat. Lisäksi panostetaan vahvasti lähimarkkinoihin Venäjällä ja mm. Keski-Euroopassa.
  • Valtion innovaatiojärjestelmän (Business Finland, VTT, Invest in Finland) läsnäoloa ja alueellista vaikuttavuutta maakunnissa on vahvistettava. Business Finlandilla on oltava toimipisteet jokaisessa maakunnassa, riittävä resursointi ja selkeä kytkentä hankerahoituksen päätöksentekoon. VTT:n osalta tarvitaan esimerkiksi kumppanuustutkimusryhmiä maakuntien vahvojen vientiteollisuusklusterien ympärille. Invest in Finlandin toimintaa kehittämällä haetaan ulkomaisten investointien sijoittumista myös Itä-Suomeen.
  • EU:n ulkorajaohjelmien jatkuvuus on turvattava uudella EU-ohjelmakaudella 2021+.
  • Viisumikäytäntöjen joustavuuden lisääminen, viisumivapautta edistävien pilottien toteuttaminen, viisumin hinnan pienentäminen ja rajanylityksen helpottaminen ovat keskeisiä aluetaloutta tukevia toimenpiteitä.
  • Kansainvälisten rajanylitysmahdollisuuksien verkostoa (Nuijamaa, Imatra, Niirala, Vartius) on kehitettävä vastaamaan rajaliikenteen kehitystä ja taloudellisen yhteistyön tarpeita. Varaudutaan kehittämään Parikkalan ylityspaikkaa myös kansainväliselle liikenteelle.
  • Suomen valtion on tuettava Savonlinnan ja sitä ympäröivän Järvi-Suomen (Saimaa-ilmiö) valintaa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026.
  • Matkailua palvelevalle luonto- ja kulttuuri-intrastruktuurille on osoitettava merkittävä korjausvelkarahoitus.