Väestö on vähentynyt koko Itä-Suomessa viime vuosina nopeammin kuin Tilastokeskuksen vuonna 2015 laaditussa väestöennusteessa on ennakoitu, erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä. Koko maassa syntyvyys on ollut historiallisen alhainen kahden viime vuoden ajan.

Etelä-Karjalassa on laadittu uusia arvioita tulevasta väestökehityksestä Tilastokeskuksen väestöennusteita ja väestötilastoja hyödyntäen. Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen katsoo laskelmia vakavana. Hän haluaa kaikkien havahtuvan Itä-Suomen hälyttävään tulevaisuuden näkymään.

– Kehityssuunta on käännettävä sekä omin toimin että määrätietoisella valtion politiikalla. Täällä on paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia ja tuotteillemme sekä palveluillemme kyllä riittää kysyntää maailmalla ja kotimaassa. Siksi synkkyyteen ei pidä vajota vaan kääriä hihat, hän toteaa.

Itä-Suomen aluepolitiikkaan olisi siis saatava aivan uutta tehoa. Esimerkiksi EU-rahat on voitava käyttää selvästi nykyistä tehokkaammin. Niillä on vauhditettava yritysten investointeja, saavutettavuutta ja kuntien elinvoimahankkeita.

Työpaikkoja avautuu eläköitymisen myötä

Julkisilla liikenne- ja tutkimusinvestoinneilla sekä koulutustarjonnalla on suuri merkitys alueille, sillä yritykset investoivat ja kasvavat siellä missä on hyvät liikenneyhteydet, raaka-aineita, kylliksi osaamista ja ammattitaitoista työvoimaa.

Tulevaisuudessa Itä-Suomessakin avautuu huomattavasti työpaikkoja eläköitymisten myötä. Ikärakenteesta johtuen vuoteen 2022 mennessä työmarkkinoilta poistuu huomattavasti enemmän tekijöitä kuin sinne tulee. Valtion kannattaakin nyt satsata Itä-Suomen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämiseen, osaavan työvoiman saatavuuteen, elinkeinojen edistämiseen.

Kainuun maakuntajohtaja Pentti Malinen toteaa, että Kainuun osalta muutos vuoden 2015 ennusteisiin verrattuna ei ole yhtä dramaattinen kuin muualla Itä-Suomessa. Hän muistuttaa, että Kainuu on juuri solminut Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa Silta-sopimuksen, jonka tavoitteena on vastata osaavan työvoiman saatavuuteen liittyviin haasteisiin.

– Kainuussa on tällä hetkellä useita toimintaansa laajentavia yrityksiä ja erittäin potentiaalisia uusia investointikohteita, joissa tarvitaan tekijöitä. Työllistymismahdollisuudet maakunnassa ovat hyvät.

Saavutettavuus on keskeistä Itä-Suomen elinvoimaisuudelle

Nykyisen liikenneverkon riittämätön rahoitustaso nousee toistuvasti esille kysyttäessä elinkeinoelämän näkemyksiä kehityksen esteistä. Keskeinen ja elintärkeä pitkän aikavälin tavoite ovat nopeat itäradat. Helsingistä Porvoon ja Kouvolan kautta kulkeva ratalinjaus palvelee liikennettä sekä Pietariin että Karjalan ja Savon ratojen välityksellä Itä-Suomeen ja tukee maan tasapainoista aluekehitystä. Radan vaikutusalueella Helsingin ulkopuolella asuu lähes miljoona suomalaista.

– Jos saavutettavuus pidetään kunnossa, väkiluku voi olla tätä luokkaa myös tulevaisuudessa. Myös kaksoisraide Imatralta rajalle, Saimaan kanavan sulkujen pidennys ja Parikkalan ylityspaikan avaaminen ovat nopeita toimia, joita odotamme uudelta hallitukselta Etelä-Karjalan hyväksi. Ne hyödyttäisivät myös koko Itä-Suomen kehitystä, maakuntajohtaja Viialainen painottaa.

Myös Itä-Suomen luonnonvaroihin ja luontoarvoihin perustuvan kehityspotentiaalin kestävä hyödyntäminen on tärkeää koko Suomen taloudelle.

Pohjois-Savon maakuntajohtaja Marko Korhosen mukaan kaikki konstit onkin otettava käyttöön. Itä-Suomen maakunnat ovat käynnistämässä hakua Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodeksi 2026. Sen vaikutusta ei voi vähätellä. Turun pääkaupunkivuoden 2011 aluetaloudellinen vaikutus oli tutkimuksen mukaan 260 miljoonaa euroa.

– Viime vuosina nimitys on kohdistunut kaupungeille ja alueille, jotka ovat osanneet kytkeä sen elvyttämiseen,
elävöittämiseen ja taloudelliseen toimeliaisuuteen. Tästä näkökulmasta Järvi-Suomen haun pitäisi olla vahvoilla.

Pohjois-Savo toimii tänä vuonna Itä- ja Pohjois-Suomen yhteistyön puheenjohtajamaakuntana.

Lisätietoja:
Maakuntajohtaja Matti Viialainen, Etelä-Karjala p. 044 770 0515, matti.viialainen(at)ekarjala.fi
Maakuntajohtaja Marko Korhonen, Pohjois-Savo p. 044 714 2666, marko.korhonen(at)pohjois-savo.fi
Maakuntajohtaja Pentti Malinen, Kainuu p. 044 797 0197, pentti.malinen(at)kainuu.fi