Itä-Suomen yliopisto on sitoutunut muita heikommin aluekehittämisen tavoitteisiin. Pohjois-Savon maakuntaohjelman kytkeytyminen yliopiston linjauksiin on moniin muihin organisaatioihin verrattuna heikompaa, todetaan juuri valmistuneessa ulkoisessa arvioinnissa.

Palautteen mukaan asian tekee hankalaksi se, että yliopiston tulosmittarit määritellään opetusministeriössä eikä niihin sisälly yliopiston kolmannen tehtävän, yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen, mittaamista ja siihen kannustamista.

– Kaikkien strategioiden ei tarvitse olla yksi yhteen samansisältöisiä, mutta niiden tulee olla samansuuntaisia, arvioinnissa korostetaan.

Muutoin Pohjois-Savon liitto on onnistunut kokoamaan toimijat yhteen ja strategiat ovat yhä paremmin keskenään synkronoituja. Erityisesti kiitosta saa maakuntaohjelman valmistelussa käytetty laaja elinkeinoelämän kuuleminen ja huomioiminen.

– Yhteisiin tavoitteisiin on sitouduttu hyvin ja yhteinen kehittämistahto on otettu huomioon myös monien organisaatioiden omissa strategioissa. Eri tahot hyväksyvät laajasti maakunnassa valitut innovaatiokärjet ja haluavat jatkaa niiden kehittämistä myös tulevina vuosina, maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtaja Seppo Kääriäinen tiivistää arvioinnin tulokset.

Rahoitusseurannan mukaan ELY-keskus, Tekes ja Pohjois-Savon liitto myönsivät vuosina 2014–2015 kehittämis- ja investointirahoitusta 121 miljoonaa euroa. Siitä 98 prosenttia suuntautui maakunnassa toimijoiden kanssa yhdessä linjattujen tavoitteiden mukaisesti.

Maakunnan älykkään erikoistumisen innovaatiokärkiin (kone- ja energiateknologia, puun- ja biojalostus, elintarvikkeet, terveysklusteri sekä vesi ja ilma) rahoituksesta on kohdistunut 68 prosenttia.

Rahoituksen osalta suurimpana tulevaisuuden haasteena pidetään Euroopan investointiohjelman rahoituksen saamista maakunnan kehittämiseen.

Yritystoiminnan avainaloista maakuntaohjelma on sidosryhmien mielestä vaikuttanut eniten kone- ja energiateollisuuden hyvään kehitykseen. Myös elintarvikealalla on menty eteenpäin.

– Kone- ja energiateollisuuden hyvään kehitykseen on vaikuttanut erityisesti teeman ympärille tehty yhteinen toimenpideohjelma. Arvioinnissa kehutaan erityisesti aktivaattoritoimintaamme. Samanlaista toimintamallia pitäisi soveltaa myös maakunnan digitalisaatiossa, Kääriäinen sanoo.

Potentiaalisimpana kehittämisalana vuoteen 2030 mennessä pidetään metsäteollisuutta, puun uutta käyttöä ja biojalostusta.

Lisätietoja:
Seppo Kääriäinen
maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtaja
Puh. 050 511 3086