Itä-Suomen viiden maakunnan (Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo, Kainuu ja Etelä-Karjala) neuvottelukunta vastustaa suunniteltua työllisyysmäärärahojen jakokriteereiden muuttamista siten, että jatkossa työttömyys ei olisi lainkaan jakokriteereissä mukana. Jopa 70 % määräytyisi alueen työvoiman koon perusteella, työllisyysaste vaikuttaisi 10 % ja kasvuyritysten lukumäärä 20 % painoarvolla.

– Jos tällainen muutos menee läpi, vaikean työttömyystilanteen Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat menettäisivät rahoitusta, neuvottelukunta toteaa kannanotossaan.

Neuvottelukunta pitää työllisyysmäärärahojen jakamisen oikeudenmukaisena perusteena edelleen työttömyysastetta ja erityisesti pitkäaikaistyöttömien osuutta. Itä- ja Pohjois-Suomen kannalta olennaisen tärkeää on jatkossakin se, että työttömyystilanne säilyy vahvalla painoarvolla jakokriteereiden ytimessä. Työllisyysmäärärahojen siirtoa työttömyysalueilta niiden alueiden eduksi, joilla jo muutoinkin menee suhteellisesti verrattuna paremmin, ei voi hyväksyä.

Laajakaistatuen ehtoja helpotettava

Itä-Suomen neuvottelukunta hyväksyi kokouksessaan 7. joulukuuta myös lausunnon hallituksen esitysluonnokseen laajakaistatukilain muuttamisesta. Ehdotuksen tavoitteena oleva tuettujen laajakaistahankkeiden tukiehtojen helpottaminen ja käyttäjän itsensä maksettavaksi jäävän osuuden laskeminen 2 kilometrin etäisyydestä 100 metrin etäisyydeksi on kannatettavaa.

Laajakaistatukilain muuttamisehdotukseen jää kuitenkin ongelmia, joihin maakuntien liitot lausunnossaan toivat esille. Liitot esittävät ns. mustien pisteiden tulkinnan muutettavaksi vastaamaan komission ryhmäpoikkeusasetuksen 651/2014 määritelmää 52 artiklassa: "Investointi on tehtävä alueella, jolla ei ole samaan luokkaan kuuluvaa infrastruktuuria (joko peruslaajakaistaverkkoa tai NGA-verkkoa) ja jolla tällaista infrastruktuuria ei todennäköisesti kehitetä kaupallisin ehdoin kolmen vuoden kuluessa suunnitellun tukitoimenpiteen julkaisemisajankohdasta, mikä on myös varmistettava avoimella julkisella kuulemisella."

Tätä määritelmää käytetään jo ns. kyläverkkohankkeissa.

Vapaa-ajan asuntoja varten rakennettavien yhteyksien tulisi olla myös tukikelpoisia niiden vapaa-ajan asuntojen osalta, kuin ne verkon rakentaja näkee tarkoituksenmukaiseksi rakentaa samalla kuin vakinaisten asuntojen yhteydet. Näin menetellen Viestintäviraston tekemä työ verkkoanalyysissä myös kevenisi.

Maakuntaliitot esittävät liikenne- ja viestintäministeriölle, että nyt lakia muutettaessa tulee myös mahdollistaa 100 % takaukset, jotka eivät sisällä valtion tukea (takauksesta peritään takausmaksu), myös niille hankkeille, joihin maakunnan liitto on julistanut tuen haettavaksi ja valinnut tuensaajan ennen 12.11.2012 tehtyä lakimuutosta. Useat ensimmäisinä liikkeelle lähteneet hankkeet, joiden toteuttamista varten on kuntien myötävaikutuksella perustettu uusi osuuskunta tai kuntayhtiö rakentamaan hanketta, ovat taloudellisissa vaikeuksissa johtuen korkeista rahoituskustannuksista.

Lisäksi maakuntaliitot esittävät liikenne- ja viestintäministeriölle, että ministeriön tulee selvittää, mistä saataisiin pitkäaikaisia ja kohtuullisia rahoitusehdoiltaan olevia rahoituslähteitä rahoittamaan jo toteutuneita hankkeita, koska pankit eivät rahoita hankkeita kuin yleensä enintään 15 vuoden laina-ajalla ja toimijat tarvitsivat vähintään 30 vuoden maltillista rahoitusta.

Laajakaistatukilakia koskeva lausunto on valmisteltu yhdessä Kainuun, Keski-Suomen, Lapin, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien liittojen kesken.

Itä-Suomen neuvottelukunta kannatti myös 18 pelastusalueen muodostamista.

Neuvottelukunta piti kokouksensa 7. joulukuuta Helsingissä.

Lisätietoja:
Seppo Kääriäinen, Pohjois-Savon maakuntahallituksen puheenjohtaja
Puh. 050 511 3086, seppo.kaariainen@eduskunta.fi