Ossi Savolainen ja Pasi Patrikainen nostivat esille EU-rahoituksen merkityksen alueiden kehityksen tukena (HS Mielipide 4.7.2019). Tavoite on hyvä, mutta johtopäätös on väärä, jos Etelä- ja Länsi-Suomen rahoitusta kasvatetaan Itä- ja Pohjois-Suomen kustannuksella.

EU:n komission talouspolitiikan Suomea koskeva maaraportti julkaistiin helmikuussa 2019. Raportissa käsitellään kehittyneisyyseroja Suomessa. Komissio toteaa, että alueellisia eroja ei Suomessa ole saatu poistettua. Alueelliset erot ovat hieman vähentyneet, mutta ne ovat edelleen suuria etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Itä- ja Pohjois-Suomen tilanne on heikoin BKT:ssa. Itä- ja Pohjois-Suomen tilanne on vähiten tyydyttävä myös tuottavuuden ja työttömyyden osalta. Itä- ja Pohjois-Suomi on heikoin alue myös väestönkasvussa, alueen saavutettavuudessa maanteitse, rautateitse ja internetin käytössä. Itä- ja Pohjois-Suomen väestöntiheys on erittäin alhainen.

Koheesiopolitiikan varoilla on ollut oleellinen merkitys kehittyneisyyserojen kaventamisessa Itä- ja Pohjois-Suomessa. Rakennerahastovarat ovat mahdollistaneet toimenpiteiden kohdentamisen kehittämisen kannalta keskeisiin kohtiin, kompensoiden kansallisen kehittämisrahoituksen vajausta alueella. Suurin osa kansallisesta kehittämisrahoituksesta kohdistuu Etelä- ja Länsi-Suomeen.

Tälläkään ohjelmakaudella Itä- ja Pohjois-Suomi ei pääse hyötymään rakennerahastovaroista täysimääräisesti vaan on joutunut luopumaan kansallisilla poliittisilla päätöksillä osasta rahoitusta tulonsiirtona Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnille. Rakennerahastovarojen ansainta perustuu EU-tason kriteereihin, kuten asukastiheyteen, koulutusasteeseen ja työllisyyteen. Tällä ohjelmakaudella Itä- ja Pohjois-Suomi ansaitsi Suomen potista 904 miljoonaa euroa, mutta sai käyttöönsä vain 773 miljoonaa euroa. On varsin erikoista vaatia varojen ”tasaisempaa” jakoa, jos ja kun EU on asettamisensa kriteerien myötä tarkoittanut tuen Itä- ja Pohjois-Suomen alueelle.

Savolaisen ja Patrikaisen kirjoituksessa aivan oikein kuvattiin, että Suomi on saamassa seuraavalle ohjelmakaudelle lisää EU-rahoitusta noin 100 miljoonaa euroa. Se, mikä jäi kirjoittamatta, on vieläkin merkityksellisempää. Karkean arvion mukaan Etelä- ja Länsi-Suomen alue on saamassa tulevalla ohjelmakaudella noin 610 miljoonaa euroa (nyt 330 miljoonaa euroa) eli potti on tuplaantumassa.

Vielä yllättävämpää on se, että Uudenmaan osuus tuosta potista on kasvamassa nykyisestä 50 miljoonasta eurosta 180 miljoonaan euroon. Suomen vaurain alue on siis kolmikertaistamassa rahoituksensa.

Ei kai enempää kehtaa vaatia varsinkaan itä- ja pohjoissuomalaisten kukkarosta, vai kehtaako?

Seppo Kääriäinen, Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien neuvottelukunnan puheenjohtaja
Kari Rajamäki, Pohjois-Savon maakuntavaltuuston puheenjohtaja

Marko Korhonen, Pohjois-Savon maakuntajohtaja
Mika Riipi, Lapin maakuntajohtaja
Pauli Harju, Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja
Jyrki Kaiponen, Keski-Pohjanmaan maakuntajohtaja
Pentti Malinen, Kainuun maakuntajohtaja
Pentti Mäkinen, Etelä-Savon maakuntajohtaja
Risto Poutiainen, Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 7.7.2019 »